toukokuun parhaat
Toukokuun paras juhlan aihe: Valmistuminen
Viimein! Lupailin niin itselleni kuin ihmisille ympärilläni valmistuvani jo vuosi sitten vaihdon jälkeen, kesällä ja viimein syksyllä. Loppuvuodesta tajusin, ettei minusta ole yhdistämään täyspäivätyötä ja gradun kirjoittamista. Pidin keväällä parin kuukauden ”graduvapaan” pienemmillä viikkotyötunneilla, jolloin homma viimein eteneni ja valmistui – ja niin valmistuin minäkin.
Kauppiksen kahlaaminen vei osaltani kokonaisuudessaan seitsemän vuotta. Etenkin gradun venymisen ja vanumisen jälkeen olen välillä pohtinut, kehtaako tätä nyt juhliakaan sen kummemmin. Samalla yritän muistutella itseäni, että seitsemään vuoteen mahtui kokonainen välivuosi ja muutenkin käytännössä koko opiskeluajan tein töitä opintojen ohella (tai no, useimmiten varmasti opintoja töiden ohella…) Nyt jos koskaan on siis aihetta juhlaan: Olen viimein kauppatieteiden maisteri!
Toukokuun paras fiilis: Vapaa vapaa-aika
Alkukevään ajan mieltä painoi etenkin stressi gradun viimeistelystä sekä oman alan työtehtävien löytämisestä. Gradun palautin jo huhtikuun puolivälissä, mutta viime viikolla sain ilouutisia myös työrintamalta: Pääsen aloittamaan kesäkuun aikana viestinnän asiantuntijatehtävissä vanhalla tutulla työnantajallani. Tykkään yrityksestä sen verran paljon, etten millään olisi halunnut lähteä pois, mutta toisaalta palo siirtyä asiakaspalvelutehtävistä enemmän koulutusta vastaaviin tehtäviin on ollut viime kuukausina kova. Kärsivällisyys palkittiin, ja sain sekä unelmaduunin että -työnantajan! Vapaa-aikaa ei enää siis määritä gradun tai työhakemusten raapustaminen, enkä ole ihan vielä tottunut tähän vapauteen: Nyt voin vaikkapa lukea, liikkua tai kirjoittaa vailla jatkuvaa ahdistusta siitä, miten ”tämänkin ajan voisin käyttää tärkeämpiin asioihin”!
Toukokuun paras ostos: MISSHA M Perfect Cover BB Cream
Tässä kuussa shoppailu on jäänyt vähemmälle, mutta huijaan vähän ja nostan parhaan ostoksen huhtikuun puolelta. Miia Ezenin kuulaista meikkipohjista inspiroituneena vaihdoin vuosia käyttämäni Lumenen Blur-meikkivoiteen ja päälle huiskuttelemani puuterin korealaisen Misshan bb-voiteeseen. Pintakuiva iho yhdistettynä toimiston poikkeuksellisen kuivaan ilmaan sai meikkivoiteella maalatun naaman rapistumaan puolenpäivän maissa, mutta kosteuttavan pohjustusvoiteen päälle levitetty bb-voide pysyy nätisti kuulaana koko päivän. Olen aiemmin vältelly bb-voiteita huonon peittävyyden pelossa, mutta Misshan voide piilottaa hyvin tummatkin silmänaluset ja laikukkaan ihon. Misshaa taitaa myydä yksinoikeudelle Citymarket; tuubin hinta on 6,90 euroa (eli kerrankin toimivan tuotteen hinta ei huimaa päätä!).
Toukokuun paras kohde: Turku
Vein miehen synttärilahjanaan viikonlopun yllätyslomaselle Turkuun. Kotimaan matkailu on jäänyt viime vuosina vähiin ja yhden yön reissujen kohteeksi on Suomi-kohteiden sijaan valikoitunut jo monta kertaa putkeen Tallinna. Turussa iloittiin kesän ekoista helteistä, illallistettiin pitkän kaavan mukaan Smör-ravintolassa (siitä kirjoittelinkin jo täällä) ja nautittiin pienestä arjen pakomatkasta. Ihastuin kesäiseen Turkuun parissa päivässä siinä määrin, että selasin jo Oikotieltä kaupungin asuntovalikoimaa…
Toukokuun paras biisi: Billie Eilishin Bury a friend
Välttelin Billie Eilishia kuukausikaupalla ja skippasin biisit Spotifyn soittolistoilta ensisekuntien aikana, koska olin saanut jostain päähäni, ettei hypetetyn artistin musiikki olisi lainkaan minun tyyppistäni. Sitten bongasin jostain Hesarin jo viime kuun alussa julkaistun levyarvion ja tajusin, että nyt olen tainnut ihan omaa itsepäisyyttäni jäädä jostain paitsi. Olen kuunnellut koko When we all fall asleep, where do we go? -levyä sen jälkeen lähes päivittäin alusta loppuun ja rakastan sen tunnelmaa. Juuri nyt lempibiisini on Bury a friend, huomenna ehkä jo jokin toinen levyn kappaleista. Billie Eilishin lisäksi soittolistallani on pyörinyt ahkerasti The Nationalin uusi levy. Toukokuun kaikki parhaat biisit Spotify-playlistilla täällä!
Toukokuun paras kirja: Camilla Läckbergin Kultahäkki
En ole koko alkuvuoden aikana lukenut kaunokirjallisuutta, mutta Läckbergin uutuuden ahmaisin kahdessa illassa. Olen aiemmin tykännyt kirjailijan Fjällbacka-sarjasta ja uutta kirjaa tyrkytettiin joka tuutista niin, etten yksinkertaisesti enää voinut olla avaamatta sitä Bookbeatissa. Kirjaa värittää luksustuotteiden ja -brändien name dropping (eli suoranainen snobbailu), ja se kääntää me too -ajan keskusteluissa jopa häiritsevällä tavalla naisen koston keskiöön. Kultahäkki ei ole mikään kaunokirjallinen taideteos ja siitä ärsyttää tykätä, mutta harvoinpa olen imaissut mitään kirjaa samalla innolla.
Toukokuun paras päätös: Palata blogin pariin!
Kuva: Maddi Bazzocco – Unsplash