vinkkejä pimeyden selättämiseksi
Olisin toivonut ensilumen pysyvän maassa pidempäänkin kuin pari päivää, sillä lumen sulettua Helsingissä on ollut poikkeuksellisen pimeää ja harmaata. Eräänä aamuna viime viikolla odotin auringonnousua pitkälle aamupäivään, kunnes tajusin, että aurinko oli kyllä noussut ja pian jo laskemassakin läpitunkemattoman pilviverhon takana… Harmauden tuntee, vaikka verhoja ei avaisikaan: mieli ui epätyypillisen mustissa vesissä ja aamuherätys tuntuu päivän haastavimmalta tehtävältä. En taida kuitenkaan olla ainoa, johon tämän syksyn pimeys on iskenyt lujaa – väsymys on noussut kavereiden kanssa yleiseksi keskustelunaiheeksi ja Instagram Storyjen perusteella kirkasvalolamppuja on viime päivien aikana hankittu useampaankin kotiin.
Pahinta väsymystä ja orastavan masennuksenkin oireita jatkuu omalla osallani onneksi vain jouluun ja talvipäivänseisaukseen asti, sillä jo heti ensimmäinen, vaivaisen minuutin edellistä pidempi päivä tuntuu tuovan mukanaan valtavan määrän valoa ja energiaa. Ennen sitä olisi kuitenkin jaksettava harmaata arkea vielä reilun kuukauden verran, joten kokosin itselleni muistutukseksi ja kaamoksesta kanssakärsijöidenkin avuksi muutaman vinkin tuomaan syystalveen edes himpun verran valoa:
Nouse ennen aurinkoa
Aurinko nousee Helsingissä nyt vähän kahdeksan jälkeen ja vuoden pimeimpään aikaan tuntia myöhemmin, joten ennen auringonnousua heräämisen ei luulisi olevan kummoinenkaan haaste. Heräämisen vaikeus kuitenkin kasvaa samaa tahtia kuin valoisien tuntien määrä vähenee ja jos aamuherätyksiä ei rytmitä esimerkiksi toimistoaikoihin tehtävä työ, rima nousta sängystä pimeän aikaan voi olla yllättävän korkealla. Mielelle tekisi kuitenkin hyvää nähdä nousevan auringon mukana hetki hetkeltä lisääntyvä valo, ja ennen aurinkoa nousemalla ehtii myös ottaa kaiken irti päivän jokaisesta valoisasta minuutista. Kun päivän pituuden tunteina voi laskea yhden käden sormilla, ei kannata nukkua yhdenkään ohi! Sitä paitsi, kaamosmasennukseen taipuvaisille nimenomaan iltapäivät ovat kuulemma tutkitustikin kaikkein vaikeimpia, joten energisemmistä aamun tunneista kannattaa ottaa kaikki irti – ainakin omalla kohdallani synkeä olo kun pyörähtää entistä pahempaan noidankehään, ellei päivän aikana tunnu saaneen mitään aikaiseksi.
Huijaa harmautta
Pahinta syystalvessa on iltapäivisin kohtuuttoman aikaisin laskeva aurinko ja päivien harmaus. Itseään voi kuitenkin harhauttaa pimeydeltä hakeutumalla sinne, missä valon määrä pysyy vuodenajasta riippumatta samana: esimerkiksi kuntosalilla ja työpaikan valtavassa avokonttorissa on niin tehokas valaistus, ettei luonnonvalon puutetta juuri huomaa! Kotona en edes yritä jäädä roikkumaan iltapäivän harmaisiin tunteihin ja vähenevään valoon vaan yleisvalon sijaan laitan päälle tunnelmavalot ja sytytän kynttilöitä. Tunnelmallisella valaistuksella huijaan mieleni takaisin loppukesän ja alkusyksyn rauhallisiin iltoihin, olkoonkin kello oikeasti kolme iltapäivällä.
Hakeudu ihmisten ilmoille
Ystävien näkeminen tunnetusti auttaa ongelmaan kuin ongelmaan, mutta ylipäänsä ihmisten ilmoille meneminen helpottaa usein oloa. Harmaalla säällä ei todellakaan huvittaisi tai jaksaisi liikahtaa sohvannurkasta, ja neljän seinän sisälle kasvaa helposti yksinäinenkin kupla. Kuplaan on helppo jäädä vellomaan, mutta se on myös melkein yhtä helppo puhkaista astumalla ovesta ulos ihmisten ilmoille. Omalla kohdallani esimerkiksi kouluhommien tekeminen yliopiston tietokonesalissa on huomattavasti virkistävämpää kuin kotona koneen ääressä kyhjöttäminen, ja salilla käydessä kanssakuntoilijoista saa inspiraatiota ja voimaa kotitreeniin verrattuna!
Pysy aktiivisena
Pimeät illat vierivät yksi kerrallaan ohitse, eikä käteen tunnu jäävän ohikiitävistä viikoista juuri mitään. Siinä missä kesäisin töistä lähtemisen jälkeen päivä vasta alkaa ja illat kuluvat kavereiden kanssa tai kaupungilla, tähän aikaan vuodesta on liian helppo työpäivän jälkeen lysähtää sohvannurkkaan ja siirtyä siitä seuraavaksi sänkyyn. Ex tempore -kahvittelun tai spontaanien afterwork-viinihetkien ei tarvitse loppua syksyllä kuin seinään vaan moni niin ikään harmaudesta ja aikaansaamattomuuden tunteesta kärsivä kaveri varmasti tarttuisi kutsuun, vaikkei jaksakaan itse ehdottaa treffejä. Jokaista iltaa ei kuitenkaan tarvitse pakonomaisesti täyttää tekemisellä vaan on ihan tervettä hyväksyä, että talvisin arjessa jaksamiseen saattaa tarvita enemmän omaa, rauhallista aikaa kotona. Esimerkiksi kirjojen lukemisesta tai bloggaamisesta tulee kuitenkin heti aikaansaavampi ja palkitsevampi olo kuin koko illan Netflix-maratonista!