Siinä sitä oltiin, ravintolassa (Viikinkiravintola Harald) syömässä niin kuin aikuiset ihmiset.

Saatiin pöytään ilmainen alkupala, varrasleipää ja sulaa voita. Se ei oikein maistunut, vaikka tykkään varrasleivästä.

Voin kovettuessa huomasin miettiväni, että olisi kiva tökkiä sitä sillä leivällä. Mutta vastustin kiusausta koska tiesin ettei ole nättiä leikkiä ruualla.

Siinä sitten mietein että tuollaisista asioista ainakin tajuaa olevansa jollakin tasolla aikuinen. Muistan kyllä teininä leikkineeni jossain Hesessä ruualla.

Muistan miettineeni lapsena, että aikuiset ovat vakavia, ettei aikuisena ole hauskaa. Pelkäsin hetkeä, jolloin hauskuus loppuu, ihan kuin se tapahtuisi sormia napauttamalla tai tapahtuisi ylipäätään.

Enkä vielä ainakaan ole liian vakavaksi muuttunut. Tietenkään kaikki samat jutut ei ole hauskoja kuin joskus ja osaan käyttäytyä, kun sitä vaaditaan.

Nämä asiat eivät ole kaikille aikuisille itsestäänselvyys.

Esim. ystävä kertoi tossa ennen joulua, kuinka oli baarissa (selvinpäin) moikkaamassa tuttuja, ja siellä joku mies (ystävä ei heti edes muistanut nimeä) morjesti ystävääni nimellä, jolla ystävääni oli koulussa kiusattu monta vuotta. Tämä kyseinen mies oli kännissä eikä ekalla sanomalla ymmärtänyt, että loukkasi ystäväni tunteita todella pahasti. Kyseinen henkilö ei edes käynyt meidän kanssa aikoinaan samaa koulua. Ei ystäväni kanssa muistettu miten ollaan, kyseiseen henkilöön aikoinaan tutustuttu. Sanomisiaan mies oli puolustellut sanomalla ”en mä sua oo kiusannut”. Idiootti. Siinä meni ystäväni joulu sitten vähän pilalle. Sitä kuvittelee, että kun ollaan jo lähempänä 30 ikävuotta kuin 20, että osattaisi myös humalassa miettiä mitä paskaa sitä suustaan päästää. Alkoholin piikkiin ei voi kaikkea laittaa.

Toiset ihmiset on aina vakavia ja toiset taas eivät ”aikuistu” koskaan, enkä sano että se olisi paha asia, tiettyyn pisteeseen asti.

Aikuisena on hyvä osata olla välillä lapsellinen. Jos on omia lapsia tai kummilapsia tai lähipiirissä lapsia, joiden kanssa on tekemisissä, niin lasten kanssa on hyvä osata heittäytyä leikkeihin.

Muistan hetken, kun mua ei enään leikkiminen kiinnostanut. Se oli kummallinen fiilis.

Katselin barbejani ja ihmettelin että mitä näilläkin nyt pitäis tehdä. Aika vanhaksi asti leikein.

Joten olkaamme aikuisia vakavasti mutta välillä lapsia niin kuin ennenkin!

Vakavoitumista odottaen (ei kiirus),

esku!