24+3 Vauvakuume

..Puhun sulle hiljaa, vaikket ole täällä. Ikävää mun täytyy tyynnyttää. Sä oot mulle ihme, pieni suuri ihme, joka ikuisesti valokseni jää..

 

Raskaus aikana aloittaa kasvamisen äidiksi, mutta usein lukee myös että omaa lasta ei ns. tunne. Aivan varmasti jokainen äidiksi kasvava nainen kokee tälläisiä tunteita.

Raskauden ollessa sen verran pitkällä kun sain siitä tietää olin ihan äimän käkenä. Vaikka lapsi on toivottu niin en osannut heti suhtautua siihen oikeastaan mitenkään. Nyt kuitenkin kun puoliväli on ylitetty ja lapsi kasvaa mahassa suhtautuminen on aivan eri.

Poden kamalaa vauvakuumetta! Haluaisin tuon pienen käärön jo syliini! Haluaisin nähdä pienet varpaat ja sormet sekä pienet tuikkivat silmät.

Ennen inhosin ylikaiken pyöreää vatsaani, mutta nyt kun massu on vain kasvanut rakastan yli kaiken tuota pyöreää vauvamassua!

Potkujen seuraamisesta ja tunnustelusta on tullut joka päiväinen rituaali! On niin ihana nähdä ja tuntea oma pieni. Harmi vain kun sitä ei voi koskea!

Vauvan vaatteiden hankinta on minulle se heikoin lenkki! En oikeasti vaan voi vastustaa niitä suloisia pieniä vaatteita! :D