Eihän mulle käy huonosti?

Pelottaa!

Ne jotka on lukenu blogia alusta asti niin tietää että meillä on yksi keskenmenoon johtanut raskaus. Lisäksi pelko siitä että koskaan ei saada lapsia oli todella suuri.

Oltiin eilen viettämäss mukavaa saunailtaa mun äitin luona Limingassa. Lähdettiin sitten yöllä ajeleen 23:00 lauttaan ja ennen kun päästiin lautalle mulle tuli oikeesti tosi kumma olo. Aattelin vaan että mua väsyttää niin sikana että on vähä töhö olo.

Päästiin kotiin ja istuin sohvalle, voimat meni aivan täysin ja maha kummalliseksi. Sänkyyn päästyäni odotin pikkuisen potkuja ja minun onnekseni pari muljahdusta ja potkua tulikin, mutta entä se olo. Hetkessä tuntu että mulla ei oo polvia, olkapäitä ja silmät ei pysy perässä. J:ii toi mulle syötävää ja juotavaa jos se auttais. Auttoi sen verran että uskalsin alkaa nukkumaan.

Aamuyöllä heräsin voimakkaaseen menkkamaiseen kipuun vatsassa ja selässä. Kipu oli tosi raastava.  Mullahan oli tällästä mahakipua toisenaki aamuna… Mietiskelin sitten aamuun asti mikä on vointi pienokaisella. Eihän mitään ole tapahtunut :s

Nyt aamulla pelottaa vielä enemmän. Viime neuvolakäynnillähän neuvolantäti kysyi sydänääniä kuunnellessa että ”noh, missä se pienokainen on?” ja nyt nämä kivut ja olot.

Eihän meille käy niin että menetämme rakkaan? Mitä meidän elämälle sitten kävisi?

Mahassa on ollut koko aamun hiljaista. Onhan sulla kulta kaikki hyvin siellä?

 

Onneksi huomenna on aamusta neuvolalääkäri!