Olipa kerran – kaksi yksinäistä

109190770.jpg

”..Lyönnit mun sydämen mahtiaan, aina tihentäen.Sinun lähelläsi tahtiaan..”

Elettiin vuotta 2008 kun tapasimme ensimmäisiä kertoja yhteisten ystäviemme kautta. Minä elin hurjia nuoruusvuosiani par’aikaa ja seurustelin säännöllisen epäsäännööllisesti. Tai ainakin miehiä riitti.. jälkeen päin liiaksikkin..

J:ii sai minusta varmasti todella kamalan kuvan ihmisenä. Miehet olivat ehkä enemmän leluja minulle.

Aikaa kului ja yhä useammin liikuimme samassa porukassa. Vuosi vaihtui ja aloin seurustelemaan J:iin kaverin kanssa.. Siitä huolimatta pysyimme ystävinä J:iin kanssa.

Olin jo aikasemmin huomannut että tykkään J:iistä enemmänkin kuin ystävänä, mutta en halunnut loukata millään tavalla häntä.. Jälkeen päin on käynyt ilmi että J:iillä on myös ollut tunteita minua kohtaan mutta ei ole saanut tilaisuutta vain näyttää niitä.

Muistan yhden mese keskustelun missä puhuimme J:iin kanssa että muutamme kämppiksiksi kunhan koulut alkaa! 😀 olen myös kerran esittänyt J:iin tyttöystävää! 😀

Suhteeni päättyi eroon ja päätin että nyt ryhdistäydyn…

109755862.jpg

”..Sulle voisin olla jotenki oikee..”

Makoilin illalla sohvalla äitini kanssa.. Katsoimme elokuvaa ja mielessäni pyöri monenlaisia asioita..  Päätin laittaa viestin J:iille että mitäs sille kuuluu.. Emme olleet pitäneet niin tiivisti yhteyttä kuitenkaan eroni jälkeen.. minulla kun meni oma aikani käsitellä se kaikki!

Se viesti ei todellakaan ollut tarkoitus ollut olla mikään viesti mikä aloittaisi suhteemme kehittymisen.. Olinhan eronnut kuitenkin vasta kuukausi sitten ja halusin vain tietää mitä J:iille kuuluu..

Niin kuitenkin kävi että minäkin tunsin jotain tapahtuvan minussa.. Tunne oli järkkyttävän outo!  Pidimme yhteyttä päivittäin siitä lähtien.. Eräänä päivänä J:ii pyysi minut kaupunkiin.. Suostuin, mutta sinä hetkenä kun hyppäsin linja-autonkyytiin olisin halunnut jäädä seuraavalla pysäkillä jo pois.. Rohkaistuin ja menin perille asti! Näin linkun ikkunasta lyhyen vaaleahiuksisen pojan joka odotti minua pysäkillä.. sydämmeni hakkasi enemmän – miten minä näin nyt jännitän, mietin..

108880287.jpg

”Mä aattelin kukaan ei sydäntäin saa,ennen kuin kohtasin sut

Niinhän siinä sitten kävi.. kesä ei ollut vielä päässyt alkamaan, mutta meillä loisti onni. 2009 yhteinen matkamme alkoi..

Vuosi oli täynnä hienoja asioita.. Etenimme todella nopeaa tahtia, mutta ei se minua tai J:iitä haitannut.. Teimme paljon asioita yhdessä..

J:ii muutti äitini luo täyttäessään 18.v.. Minä täytän loppuvuodesta joten aloimme etsimään heti omaa asuntoa. Löysimmekin kivan kaksion Limingan keskustasta. Muutimme jo vuoden 2009 lopussa.

jami_jaalla.jpg

Samana talvena meille tuli ensimmäinen yhteinen koiramme Jami! Aika kului kuin siivillä. Hetkessä olimme jo vuodessa 2010.. Uudessa isommassa asunnossa ja uusien haaveiden kanssa..

2010 vuonna tulin raskaaksi.. juhannus toi tullessaan sitten ikäviä asioita. Raskaus meni kesken..

Jonkunlainen taantuma alkoi minulla siitä.. en osannut jotenkin sisäistää asiaa.. Asiat J:iin kanssa oli kuitenkin loistavat. Sain mahtavaa tukea ja turvaa!

108548016.jpg

”lähdetään pois, yhdessä pois”

Ajatus Hailuotoon muutosta kyti meillä kummallakin pitkään.. Halusimme muuttaa syrjään.

Uutena vuotena 2010/2011 veimmekin ensimmäisen muuttolaatikon uuteen asuntoomme Hailuotoon.. J:iillä oli paljon ystäviä ja sukulaisia täällä, minulla ei mitään. Alku oli ehkä hieman kankeaa sen osalta, mutta onnellisuus ja haaveiden täyttyminen jaksoi viedä minua eteenpäin 🙂

”tahdotko mut tosiaan?”

Vuoteen 2011 olimme eläneet sulassa sovussa ilman mitään suurempaa sana harkkaa.. Tämä vuosi toi kuitenkin ikäviä asioita paljon meille.

Riitelimme, eroilimme pariksi päiviksi, emme piitanneet toisistamme kumppanina. kerta toisensa jälkeen pahemmat sanat ja teot ajoi meitä vain alemmaksi..

Monet itkut ja raivarit kärsin. Sisimmässäni J:iitä rakastin silloinkin ylikaiken.. Siksi jaksoinkin selvittää asioita. Hankalaa se oli

”oothan siinä vielä huomenna?”

Asiat selkeni lopulta! Henkeisin helpotuksesta.. mutta takaraivossani kolkutti edelleen.. Entä jos toinen luovuttaakin? vielä oli paljon vaikeita asioita edessä. Luottamispulaa piti parantaa, läheisyyskään ei ollut aluksi niin yksinkertaista.

Pikku hiljaa mentiin eteenpäin ja varmasti vielä tänä päivänäkin teemme asioita mitkä parantavat vanhoja haavoja!

2012-09-02-224.jpg

”mulle oot se viimeinen”

Kesällä 2012 J:ii päätti sitten kosia minua.. Oli lämmin kesäyö ja istuimme kahden pihallamme.. Kyynel silmässä vastasin myöntävästi.. Asiat vain olivat niin hyvin.

Häitä suunniteltiin kesälle 2013, mitään suuria suunnitelmia ei todellakaan tehty vielä..

Meille selvisi loppu kesästä että olen raskaana. Raskaus on meille todellakin toivottu, mutta emme osanneet ajatella että se juuri nyt tulisi. Ehkä sekin oli merkki että nyt oikeasti uusi sivu elämässä on käännetty. Olimme haaveilleet nimittäin keskenmenosta asti lasta… Olin jo siinä uskossakin että emme voi saada lasta..

Häät päätettiin sitten pitää ennen kuin ”pikku myy” syntyy.. Päivämääräksi muotoutui 17.11.2012.

<3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *