Minun oli pakko jakaa teillekkin tämä kuva. Tuijotan usein tätä kuvaa ja toivoisin niin että isopappani ja etenkin isomummoni olisi vielä täällä.

Nyt odotusaikana olen miettinyt lukemattomia kertoja asioita, arvoja ja aatteita mitä haluan että lapselleni painuu mieleen. Joukossa on vain harva asia minkä olisin äidiltäni tai mummoltani oppinut.. Sen sijaan melkein jokainen asia juontaa edes jollain tavalla isomummooni ja hänen elämäänsä.

Miten ajatukset ja teot voi siirtyä useamman sukupolven yli? Mummoni ja äitini ovat kaupunkilaistuneet ajan mukana niin paljon että mikään isomummoni viisaista sanoista ei ole kulkeutunut sanojen muodossa minulle. Se tulee vain niin luonnostaan jotenkin! Kummallista.

Kuulen usein sukulaisiltani että olen samanlainen kun Aune-mummo. On kuulemma monia asioita mitä teen juuri samanlailla. Eleet ja suhtautuminen asioihin on myös kuulema monesti juuri niinkuin Aunella minun ikäisenä! Outoa!

Toivon siis sydämeni pohjasta että lapseni saisi näitä samoja tuntemuksia kuin minä olen saanut. En toki tuputa sitä mattopuiden eteen enkä marjametsään, mutta jos edes joku pieni asia jatkuisi isomummostani seuraavaankin sukupolveen!