Rutiinit. Meillä jokaisella on varmasti niitä. On outoja, hauskoja sekä tärkeitä, ja minulle rutiinit myös ovat täysin arkipäivää. Välillä naureskelen itselleni siitä, miksi tuntuu että maailma kaatuu, jos asiat ei mene niin, kun ne olen aina tehnyt. Nyt en puhu mistään itkukupotkuraivareista, vaan siitä, että on hyvä välillä mennä yli omien rajojen ja rutiineiden, eikä ottaa itseensä tai suuttua siitä. Opintovapaavuonna opin siihen, että ei kaikki mene niin kuin itse haluan ja välillä omia rutiineja ei voi noudattaa. Itse koen arjen pyörivän paljon paremmin, kun seuraan omia samoja vanhoja kaavoja päivästä toiseen, mutta välillä muutos on hyvästä. Mutta tunnustan, että stressaan, jos arkena en ole tiettyyn aikana kotona. Haluan aina iltaisin sen oman rauhoittumishetken ja latautua seuraavaan päivään. Ja jos jostain syystä en ole kuin myöhään illalla vasta kotona, niin se tuntuu hieman ahdistavalta. Kun ei pysty tehdä asioita siinä järjestyksessä kun on tottunut. Kuulostaako oudolta vai onko muillakin samanlaisia fiiliksiä?

Jännä kyllä, että vuodenkin jälkeen, nyt kun palasin töihin, samat rutiinit nousevat pintaan. Opintovapaalla huitelin vähän vapaammin, kun sain elääkin hieman vapaammin, ilman klo 05.20 aamuherätyksiä taikka muun muassa töihin liittyvää stressiä. Itaseasissa olen nyt päättänyt olla stressaamatta minun vakituisessa työssä ja omien valmennuspalveluiden osalta myöskin. Pyrin tekemään työn hyvin ja ammattimaisesti, mutta turha stressaaminen aiheuttaa niin huonoa oloa, että ei kannata. 

Mitä rutiineja minulla on? No vaikka ja mitä. Aamutoimet menee samassa järjestyksessä, olinko sitten kotona Naantalissa tai poikaystävän luona Järvenpäässä. Vähän eri rutiinit, mutta tietyt asiat toistuvat aina. Aamuisin syön yleensä aina saman aamupalan, poikkeuksia lukuunottamatta ja juon kahvia. Aamupalani on puuro raejuustolla sekä marjoilla. Ja vieläpä tietyillä marjoilla, haha! Joskus heittäydyn hurjaksi ja syön puuroni vaikka punaherukoilla, joka on muuten ihan super hyvää. Hurjaa, eikö? 🙂 Aamuisin otan aina vitaminiit (monivitamiinit, D-vitamiini ja omega). Ja nyt kun hieman kiristelen, kuuluu myös aamupainon ottaminen aamurutiineihin. Painon mittaan vähintään kolme kertaa viikossa, jotta saan laskettua niiden keskiarvon ja seurattua kiristelyn etenemistä. 

Ruoaksi syön kotona liian usein vähärasvaista punaista lihaa, joka minun pitäisi vaihtaa kalaan tai kanaan, mutta nyt on meneillään jauhelihakausi. Pidän vaan jauhelihakastikkeesta, joten teen sen usein sunnuntaina valmiiksi. Viikolla sitten ei tarvitse tulla nälkäisenä kotiin ja kiukkuisena tehdä ruokaa. Kun ruoka on valmis, tulee se syötyä ja näin ollen mieliteot esimerkiksi herkkuihin vähenee. Kantsii kokeilla, suosittelen 🙂 Ja niin, 4-5 päivän ruoat ovat ehkä sopiva määrä. Sen jälkeen ruoka voi jo mennä pahaksi. 

Iltarutiinitkin ovat täysin samat arkena ja omansa ovat viikonloppuina. Arkisin aina n. klo 20.30 alan tekemään eväitä töihin valmiiksi, pakkaamaan treenikassia sekä valmistan iltapalan. Joka on muuten ollut nyt kolmen viikon ajan täysin sama, heh! 

Iltapalani sisältää:

– Rahkaa n. 200g

– Banaania n. 20g

– Marjoja 100g

– Määpähkinävoita 20g 

Aivan superi iltapala ja nam, maapähkinävoi. Olen jäänyt totaalisesti siihen koukkuun. 

Iltaisin myös pesen ajoissa meikit sekä poistan piilolinssit ja katson seuraavan päivän vaatteet. Nukkumaan mennessä laitan aina pörrösukat jalkaan eli lasten sellaiset pehmeät kotisukat, heh. Saan niitä sukkia joka vuosi joululahjaksi vanhemmilta. Ihan hyvä, kun niitä sukkia kuluu jonkin verran. Sukat on ja pysyy, olipa sitten kesä tai talvi. Nukkumaan menen n. klo 22.00, mutta nyt vielä en ole päässyt vanhoihin unirytmeihin kiinni ja saan unta vasta n. klo 23.30-24.00. Huh, aamulla vielä väsyttää, mutta eiköhän se oikea unirytmi sieltä tule. 

Jos mietin, että mitä muita rutiineja minulla on, niin tulee paljon asioita mieleen. Ehkä parhaimmat ovat niitä, kun huomaan että kuntosalilla lemppari lämmittelylaite on varattu. Miten voi olla, mietin, haha! No toki menen toiseen laitteeseen, mutta se ei tunnu samalta. Tai kun tietty jalkaprässi taikka venyttelyalue on täynnä. Yleensä silloin odotan omaa vuoroa, enkä tee jalkaprässiä toisella laitteella taikka venyttele muualla. Tiedän, että ei tuo nyt ihan normaalia ole, mutta hei, rutiinit. 

Kaupassakin on helppo käydä, kun yleensä ostan ne samat tutut tuotteet 🙂 Ja ostan aina sitä samaa heraproteiinia taikka samat vitamiinit. Joskus saatan kokeilla uusia, mutta lopulta palaan vanhaan samaan tuttuun tuotteeseen. No, ruokaostokset menevät usein aika näppärästi ja nopeasti, heh.

Mutta paras on ehkä, kun lähden kotoa, niin sanon ääneen: kännykkä, kukkaro, avaimet.. Nuo tarkistan aina, että minulta ne löytyy kun lähden jonnekin, olin sitten missä päin maailmaa tahansa. Mutta, en ihan kovin montaa kertaa olekaan niitä unohtanut, tietty kun jauhan tota samaa kännykkä, kukkaro, avaimet miljoona kertaa 🙂 Eli rutiineista on paljon apua, eikä vain haittaa. Tai niin itse ainakin ne koen. 

Mitä rutiineita siellä muilta löytyy?

Kivaa viikonlopun jatkoa 🙂 Minä alan tekemään nyt omia iltarutiineita, hah!

Essi

Kuvat ja editointi // Anna Nääppä, Annalla -blogi