Vaa’an käytöstä, kantsiiko käyttää vai ei? Kurkkaa mitä mieltä itse olen!
Moni kyselee, että onko painon seuraamisesta mitään hyötyä vaa’an avulla vai pitäisikö vaan katsoa muutosta kuvista taikka mittojen kanssa ja tuntea se energinen ja hyvä fiilis kropassa ilman vaa’an tuijotusta. Tottakai on mahdollista ja vaatteista sen myös huomaa. Itse en koe vaa’an käytölle mitään ongelmaa, mutta jostain syystä vaa’an käytöstä ja punnitsemisesta on tullut asia, josta ollaan monta eri mieltä, ja saakin olla tottakai. Myös ruoan punnitsemisesta on paljon kyselty, että miksi teen niin ja onko siinä mitään järkeä. Mielestäni jokainen saa tehdä miten itse haluaa, mutta onko sitten itsensä taikka ruoan punnitsemissa oikeasti joku idea? Mielestäni on, mutta ei niistä mitään stressiä kannata ottaa, enkä juurikaan enää punnitse ruokia, ja jos sen teen, niin vain silloin kun haluan varmistaa, että saan varmasti tarpeeksi ruokaa. Kun kerran pari on punninnut oikean määrän vaikka kanaa tai raejuustoa, niin osaa jo suunnilleen valita oikean verran ruokaa omalle lautaselle, sillä muutaman gramman ero ei tee dieettiin mitään haitallista, no panic 🙂
Itse myönnän, että heittäisin makaronia kattilaan ihan summa mutikassa aivan liikaa, jos en olisi joskus punninnut, että miltä esimerkiksi minun kokoiselle sopiva määrä makaroonia 50g näyttäisi. Yhtäkkiä syökin liikaa tai liian vähän ja silloin oma tavoite lipuu kauemmaksi. Niin kuin itsellenikin, on tullut joskus himo karkkiin ja herkkupäivät ovat venähtäneet. Eli syödään paaaljon enemmän, mitä oikeasti pitäisi. Entisen valmentajan sanoin, että kun viikossa on seitsemän päivää ja jos kolme niistä menee niin sanotusti haaskiolle ja herkkupäivän jatkuessa, niin viikkoon jää neljä kunnollista päivää toteuttaa omat tavoitteet. Kannattaa siis tarkistaa vaikka Finelistä tai Sulamosta (www.fineli.fi, www.sulamo.fi), jos ei ole varma, että mitä suuhun pantu ruoka sisältää ja pitää se herkkupäivä oikeasti vain siinä yhdessä päivässä. Kohtuudella herkkuja, mutta ei mahan täydeltä. Myös tämä herkuttelu näkyy yleensä vaa’an lukemassa ja silloin ei pidä kiristää tahtia, vaan jatkaa omalla ruokavalio-ohjelmalla normaalisti. Jos ruokaa alkaa tiputtamaan liikaa, niin kroppa menee säästöliekille ja silloin aineenvaihdunta hidastuu. Ja muuten, mitä herkuttelu sitten on? Kun vaan käyttää mielikuvitusta, niin voi tehdä vaikka mitä ihania banaaniproteiinilettuja ja jotka ovat vielä terveellisiä sekä sopivat ruokavalioon täydellisesti. Ei kaikista herkuista siis kannata aina kieltäytyä 🙂 ps. voin laittaa vaikka ohjeen hyvistä lettusista jakoon, jos kiinnostaa.
Näin nyt dieetillä punnitsen itseni vähintään kolme kertaa viikossa, mutta minulle se on jo yksi rutiineistani, enkä koe siinä mitään negatiivista, joten teen sen melkein joka aamu, jos unenpöpperössä muistan :) Paino laskee hiljaa, ja niin on tarkoituskin, sillä haluan säilyttää lihasmassan, jonka olen saavuttanut pitkäjänteisellä ja kovalla työllä. Järkevää, eiks ni? Punnitseminen on minulle ihan normaalia, mutta ymmärrän myös heitä, joille se ei ole. Ajattelin, että otan itse kantaa nyt siihen, että onko painon seuraamisesta mitään hyötyä, oli tavoite mikä tahansa ja kun kerran itse dieetillä olen, niin se on myös minulle ajankohtainen asia. Mutta jokaisella saa olla omia mielipiteitä ja tehdä niin, miten itsestä parhaalta tuntuu :) Täytyy myös muistaa, että pelkkä painon seuraaminen liian ankarasti ei aina ole hyväksi, sillä lihas painaa enemmän kuin rasva ja kun lihasta tulee lisää, näkyy se plussana vaa’alla. Eli jos aina ei ole paino pudonnut, niin ei se aina ole paha asia suinkaan.
Paino putoaa ja rasva palaa, kun syödään vähemmän kuin mitä kulutetaan. Ja tässä tilanteessa kannattaa aina kääntyä valmentajan puoleen, joka laskee tarkalleen tarvittavan, juuri sinulle sopivan ruoan määrän. Sen vuoksi en olekaan aina ihan innoissani ryhmäruokavalioiden jakamisesta, kun jokaiselle toimii vähän erit keinot ja yksi vielä suurempi asia, jotkut kuluttavat enemmän tai vähemmän kuin toiset. Jos minulle annettaisiin ns. dieettiruokavalio, joka sisältäisi 2000 kcal, niin minä saisin vaan kiloja lisää. En millään 152 pituisena sekä alle 50 kiloisena pysty kuluttamaan yli 2000 kcal per päivä, ilman että olisin siihen kroppani totuttanut, ja samalla myös pudottaa painoa, sillä tunnen oman kehoni hyvin ja ihan laskennallisista syistä, kulutukseni ei ole lähelläkään tuota luokkaa, vaikka olisin +-0 ruokavaliolla. Toinen vaihtoehto on itse tehdä itselleen ruokavalio-ohjelma, mutta silloin kannattaa tarkistaa että syöt tarpeeksi ja ruokamäärä on sopivalla tasolla, eikä vahingossa tule syötyä liian vähän tai sitten liian paljon, niissä on kuitenkin ne omat seurauksensa, kuten taas se säästöliekkiefekti. Tehdään liian radikaaleja muutoksia kun paino ei ole laskenut halutun verran tarpeeksi nopeasti, ja heti ruokavaliosta vähennetään ruokaa liikaakin ja yhtäkkiä salilla ei jaksakaan enää nostella painoja tai käydä porrastreeneissä, vaan päikkärit sekä iso karkkipussi kuulostaisi paljon paremmalta.
Mitäs sitten kun jossain vaiheessa dieettiä paino voi alkaa kuitenkin jumittamaan (ja alkaakin, se on normaalia), oli ohjelman tehnyt alan ammattilainen tai ei? Silloin painon tasaantuminen huomataan viikkotason painojen keskiarvolukemasta. Ja tällöin on tarkoitus kiristää ruokavaliosta ruoan määrää tai lisätä liikuntaa, maltilla kuitenkin ja riippuu taas henkilöstä, tavoitteesta ja suunnitelluista ohjelmista, mutta itse lähtisin lisäämään liikuntaa, kuin heti pudottaisin ruoan määrää. Mutta tässäkin tilanteessa on monia eri vaihtoehtoja, eikä kaikille sama toimi esimerkiksi ihan arjen sujuvuuden kannalta.
Jos haluaa polttaa rasvaa, niin fakta on, että treeniohjelmaan tulisi yhdistää kuntosalitreeniä/voimaharjoittelutreeniä sekä aerobista treeniä. Ja mielellään vielä intervallityylistä harjoittelua, joka polttaa rasvaa vielä koko loppupäivän sekä vielä seuraavana päivänä. Intervallisykkeisiä treenejä ovat mm. mäkijuoksut, porrastreenit tai pyramidijuoksut. Tasasykkeinen aerobinen harjoittelu kun polttaa rasvaa vain itse treenin ajan, eikä pitkän juoksulenkin jälkeen yhtään. Kuntosaliharjoittelua/voimaharjoittelua kannattaa sen vuoksi harrastaa, sillä kun lihas kasvaa, niin aineenvaihdunta paranee ja myös levossa kalorin kulutus on suurempi, mitä enemmän on lihasmassaa. Eli tärkeää on kasvattaa lihasmassaa, jos oma tavoite on saada rasvaa vähenemään.
Jos takana on monta epäonnistunutta painonpudotus yritystä, uskon että itsensä punnitseminen voi tuntua inhottavalta. Alkuun tuntuu, ettei haluttuja tuloksia ole saatu, vaikka aikaa on mennyt vasta vain muutamia viikkoja. Täytyy muistaa, että naiselle sopiva painonpudotus viikossa on n. 200-500g, eli pienin askelin muutos tapahtuu. Myönnän, että itsekin olen joskus pelästynyt, kun tuloksia ei ole tullut nopeammin kuin kuvittelin, ja ei siinä ole mitään hävettävää, mutta kärsivällinen pitää olla. Joillekin voi pelkkä vaa’an mainitseminen tuottaa suurta stressiä ja sen vuoksi paino seilaa ees ja taas. Mutta syy voi olla monessa muussakin asiassa, kuten kovassa kuntosalitreenissä (yleisesti kylläkin erittäin raskaan voimaharjoittelutreenin jälkeen). Treeni voi joskus aiheuttaa sen, että paino voi nousta 1-3 kiloa, hups vaan. Itselläni en tosin tuota ole huomannut, mutta seuraavan aamun paino ei välttämättä ihan normaalin verran ole alas tullut. Mutta tottakai painonnousua pelästyy, jos ei tiedä, että se voi johtua vain eilisestä kovasta treenistä. Ja silloinhan pitäisi olla tyytyväinen, on ainakin treenattu kovaa :)
Valmentajan rooli korostuu myös silloin kun paino ei putoa halutusti. Hän selvittää, miksi painonpudotus on hidastunut ja tekee tarvittavia muutoksia ruokavalioon sekä treeniohjelmiin taikka huomaa, että nyt olisi hyvä pitää pari lepopäivää. Liian kova treenaaminen voi aiheuttaa myös sen, että kroppa ylirasittuu eikä enää toimi kunnolla ja silloin aineenvaihdunta hidastuu. Siinä tapauksessa täytyy levätä ja antaa kropalle aikaa palautua. Itse pidän lepoviikon aina kahdeksan viikon välein ja pidän aina yhden täyslepopäivän viikossa, joskus jopa kaksi. Levolla sekä unella on suuri merkitys, jota ei kannata lakaista maton alle. Kannattaa huomioida, että nukut riittävästi ja lepäät. Kannattaa panostaa uneen ja siihen, että menee tarpeeksi ajoissa nukkumaan, sillä klo 22.00 – 02.00 on kehon fyysisen palautumisen aika ja klo 2.00 – 06.00 on henkisen palautumisen aika. Mikäli kärsit unettomuudesta ja sen aiheuttamasta stressistä, niin se voi olla syy, miksi paino ei putoa. Keho on stressitilassa, ja silloin sekin vaikuttaa aineenvaihdunnan hidastumiseen.
Itse suosittelen punnitsemaan vähintään kolme aamupainoa (juuri herättynä ja pissalla käynnin jälkeen) ja aamupainoista sitten lasketaan keskiarvo. Keskiarvoa seuraamalla viikkotasolla saa selville, että onko muutosta edelliseen viikkoon tullut. Jos vaa’an käytön kokee ihan painajaismaiseksi, niin voi vaikka käydä joka viikko kerran, suurinpiirtein samana päivänä ja pääsääntönä, että lepopäivän jälkeen punnitsemassa itsensä. Silloin on levätty, eikä lihakset ole keränneet nestettä. Kuitenkin suosittelen tuolla keskiarvolla laskettavaa tapaa, joka antaa tarkemman tuloksen siitä, että onko tulosta viime viikkoon verrattuna tapahtunut. Vaa’an käyttöä mielestäni ei tarvitse stressata, mutta ymmärrän täysin jos useiden epäonnistuneiden painonpudotusyritysten tai muiden syiden takia vaa’alla käynti ei vain tunnu hyvältä ja omalta jutulta, tai ei vaan yksinkertaisesti halua itseään punnita. Se on ihan fine. Kolmentena vaihtoehtona on punnita normaalisti vaikka kolme kertaa viikkoon, mutta ei itse katso tulosta ja pyytää vaikka puolisoa sen tekemään ja kirjaamaan tuloksen. Sitten ei ole mitä stressata ja silloin voi hyvillä mielin luottaa valmentajaan ja jatkaa omaa projektiaan tai vaikka ottaa ihan mitalla mittoja 3-4 viikon välein, ja siten selvittää, että onko tulosta tullut senttien vähenemisellä. Tuloksia tulee, mutta hitaasti. Malttia sanon minä :)
Toivottavasti tästä oli apua, jos tuntuu että paino vaan jumittaa ja muutosta ei tapahdu :) Pikkuhiljaa hyvää tulee.
Oikein ihanaa keskiviikkoa kaikille :)
Essi
Kuvat ja editointi // Anna Nääppä, Annalla -blogi