Mitä äiti tekee kun vauva nukkuu?
Arminin ensimmäisten kuukausien aikana, silloin kun vauva ei vielä tiennyt päivästä saati yöstä mitään, päätin alusta alkaen itsekin hylätä nämä vuorokautta määrittävät käsitteet. Olen ollut aina aika tarkka unestani, tai ainakin sen määrästä. Jos ennen työaamua nukkumaanmeno venyi puolenyön pimeämmälle puolelle, aloin mielessäni automaattisesti laskemaan, että enää 5 tuntia aikaa nukkua, enää 4 tuntia aikaa nukkua… Ja näin kun tuot ajatusta velloi päässä, niin nukahtamisesta saattoi tulla kovinkin vaikeaa. Näin ollen pyrin menemään nukkumaan niin, ettei moista tarvinnut miettiä. Olen myös ollut taipuvainen infernaaliseen aamuäreyteen, mutta sen pahin aika meni onneksi ohi jo ennen lapsen syntymää.
”Nuku silloin kun vauva nukkuu”, on ihan oikeasti todella hyvä ohjenuora kaikille pienen ihmisen vanhemmille. Jos vauva päättää nukkua silloin, kun olet juuri saanut aamukahvin käteen ja takana on valvottu yö, kannattaa jättää kahvi juomatta ja ummistaa itsekin silmät edes hetkeksi. Kahvia saa aina lisää, unesta ei koskaan tiedä.
Kehitin itselleni prioriteettijärjestyksen Arminin päiväunihetkille.
1. Nukkuminen
2. Syöminen
3. Siivous, ruuanlaitto
4. Oma aika
Tällä reseptillä en muuttunut verkkarizombiksi, vaan koen pysyneeni ihan järjissäni koko vauvavuoden. Näin olen saanut myös kodin pysymään siedettävän siistinä, ja syönyt muutakin kuin pakastepizzaa. Kun päiviin alkoi pikkuhiljaa muodostua ennustettavaa rytmiä vauvan syömisten ja nukkumiseen suhteen, ja varsinkin sen jälkeen kun poika alkoi nukkua täysiä öitä (n. 7,5kk iässä), pystyin jättämään omat päiväunet pois, jolloin aikaa jäi jonkin verran enemmän muuhun tekemiseen.
Tällä hetkellä hieman harmittaa, etten ryhtynyt kirjoittamaan blogia (tai tekemään jotain muuta vastaavaa) jo vaikka heti äitiyslomalle jäätyäni. Kaikki ne tunnit kun olen haahuillut ympäri kämppää miettien, mitä voisi tehdä, olisin voinut käyttää jotenkin fiksumminkin. Puhumattakaan niistä hävettävän monista tunneista, jotka olen viettänyt päättömästi feisbuukin news feediä uudelleen ja uudelleen päivittäen. Säälittävää.
Mutta nyt näille päikkärihetkille on vihdoin uutta sisältöä! Luonnostelen mielessäni jo juttuja, joita haluan tänne kirjoittaa ja tarkoituksena on saada myös kuvia kehiin (järkkäri löytyy, taidot puuttuu!).
Ulkona paistaa ihana aurinko, vaunuissa vedetään kunnon unia ja tää mamma on ihan fiiliksissä keväästä!