Talven vartalonhoitolempparit
Talvi täällä meilläpäin tuntuu olevan se aika, kun jokaisen iho muistuttaa lähinnä halkeilevaa autiomaata. Itse nautin vielä atopiasta, joka lisää kuivuutta hieman, vaikkakin huomattavasti vähemmän näin aikuisiällä.
Itselläni ainakin tuo kuivuminen on sen verran radikaalia, että siinä ei mitkään kevyet nopeasti imeytyvät emulsiovoiteet tehoa, vaan kroppa pitää kosteuttaa tuotteella, josta ytyä löytyy. Ja näistähän sitä löytyy!,
Weledan vartaloöljyt on ollut mun vakkariöljyjä jo ties kuinka kauan. Vaikka kuinka olen muilla öljyillä lätrännyt, mikään muu ei tunnu samalta; nämä eivät oikeasti tahmaa, imeytyvät (oikein käytettyinä) oikeasti yllättävän nopeasti, riittävät ikuisuuteen asti ja tuoksukin on suht miellyttävä. Oikeastaan ainoa öljy näiden lisäksi millä saatan ihon voidella on perus kylmäpuristettu kookosöljy, jossa on aika sama fiilis kuin näissä.
Inci on hyvin simppeli: kasviöljyjä, eteerisiä öljyjä ja kasviuutteita. Itse en henkilökohtaisesti yleensä diggaile luonnonkosmetiikan tuoksuista, mutta näissä se on niin lähellä tuota tuotteen ns. vaikuttavaa ainetta, että sitä ”hippituoksua” ei oikein edes läpi tule. Tuo koivuöljy on aika mahtava, vähän kuin saunassa vihtaa heiluttelisi!
Mulla on tosiaan nämä kaksi kaveria nyt käytössä, ja kotikotona vielä tyrniversio. Koivua käytän, jos käyn suihkussa aamulla ja sitrusta sitten illalla. Tämä perustuu vain ja ainoastaan siihen, että pelkään, että selluliittiin pureva koivuversio pistää pissattamaan, joten valitsen turvallisemman sitrusversion yötä vasten. Vaikka purkissa lukee refreshing, en itse ainakaan koe tuota mitenkään piristävänä, mutta toki sarjasta löytyy myös laventelintuoksuinen öljy rentouttamaan.
No entä se oikea käyttötapa? Kaksi perussääntöä, joita noudattamalla homma skulaa varmasti, ja vielä kolmas temppu hommaa helpottamaan. Ensimmäinen sääntö: älä levitä kuivalle iholle. Käy suihkussa tai kylvyssä, taputtele kevyesti iho semikuivaksi ja öljyä vartalo kylppärissä, jossa kosteuspitoisuus on korkea. Öljy levittyy paremmin ja saat samalla ekstrakosteutuksen, kun öljy lukitsee kosteuden ihoon. Toinen sääntö: käytä tuotetta vain vähän. Ruokalusikallinen riittää helposti molempiin sääriin ja reisiin, luultavasti vielä pakaroihinkin asti. Eli malttia! Jos tuotetta lurauttaa liikaa, ylimääräinen jää iholle pyörimään ja olo on…no, öljyinen. Kolmas ja viimeinen ei ole niinkään pakko, lähinnä vain takaa parhaan mahdollisen tuloksen ja vie hemmottelupisteet kattoon, eli kuori iho ennen käyttöä. Käytä mitä tahansa kuorinta-ainetta tai vaikkapa kinnasta, tämä vie kuolleen ihosolukon pois tehden ihosta pehmeämmän ja valmiimman vastaanottamaan kosteutuksen. Kuorinnan ja öljyämisen jälkeen silittelet ihoasi loppupäivän, sen verran siloinen on lopputulos.
Mikä on teikäläisen tapa taistella talven kuivuutta vastaan?