Vihdoin tontilla tapahtuu, eilen alkoi vanhan talon purkaminen!
Vanha talo on 50-60 -luvulla rakennettu kellarillinen paritalo, jonka kerrosala on kokonaisuudessaan lähes 200m2. Se on ollut kylmillään viimeiset 10 vuotta, mikä on viimeistään tehnyt tehtävänsä sen rapistumiseksi. Asbestia talosta ei onneksi löytynyt, mikä olisi voinut nostaa purkukustannuksia pahimmillaan jopa 10 000€ korkeammiksi.
Aiemmin jo kirjoitinkin kuinka iso hintahaitari purkutarjouksissa oli. Saatiin tarjoukset muistaakseni kahdeksalta eri taholta ja hinta vaihteli 21 000-40 000€ välillä. Päädyttiin lopulta ottamaan urakka paikalliselta firmalta, Espoonpurku.fi, jonka tarjous oli edullisimmasta päästä. He myös pääsivät aloittamaan melko joustavasti heti purkuluvan tultua lainvoimaiseksi. Yhteistyö on tähän mennessä sujunut todella hyvin ihan paperitöistä lähtien, ja se mitä työmaalla on ehditty käymään niin kaikki näyttää olevan kunnossa. Toivotaan, että loppukin sujuu yhtä mallikkaasti ja meillä on kuun loppuun mennessä tyhjä tontti, jolle lähteä suunnittelemaan uutta 🙂
Otsikon kysymystä pohdimme tällä hetkellä melko paljon.
Vielä pari viikkoa sitten meille oli selvää, että meidän tuleva koti rakennetaan hirrestä. Sen kestävyydestä Suomen olosuhteissa on satojen vuosien kokemus, ja nykyisillä tekniikoilla pystytään rakentamaan hyvinkin moderneja ratkaisuja. Hirsi on materiaalina hengittävä, jonka ansiosta sisäilman laatu ja ilmankosteus pysyvät hyvällä tasolla. Näin myöskään homeille ja mikrobeille synny suotuisia olosuhteita kasvaa. Siihen vaikuttaa myös se, että paksu hirsi on itsessään eristävä materiaali, eikä sen pintaan tarvitse laittaa erillisiä eristeitä. Hirsirakentamisessa on kuitenkin tiettyjä rajoitteita mm. isojen ikkunoiden sijoittelussa, eikä se mahdollista kaikista luovimpien ideoiden toteuttamista, tai ainakaan se ei ole kustannusten näkökulmasta järkevää.
Hirren rinnalle, arkkitehdin vinkistä, on meillä nyt vahvaksi vaihtoehdoksi noussut Suomessa melko uusi rakennusmateriaali CLT. CLT tulee englanninkielisistä sanoista Cross Laminated Timber. Se tarkoittaa ristiin liimattua massiivipuulevyä, jossa käytetään samaa liimaa kuin liimahirressäkin nykyään. Keski-Euroopassa CLT:tä on käytetty jo pitkään, ja siellä kokemukset on olleet hyviä.
Kuva: hoisko.fi
CLT-elementit valmistetaan tehtaalla sisätiloissa, joka varmistaa sen, että rakenteet eivät ole kosteudelle alttiina kuin ainoastaan pystytysvaiheessa. CLT-talon ulko- ja väliseinät sekä yläpohja tuodaan työmaalle valmiina kookkaina levyinä, jotka nostetaan paikoilleen. Se mikä CLT:ssä myös erityisesti kiinnostaa on se, että sileät ja valmiit puupinnat sopivat sellaisenaan sisäpinnoiksi. Myöskään listoja ei välttämättä tarvita, koska seinän ja katon liitokset on millintarkkaan työstetty. CLT antaa vapaammat kädet suunnittelijalle, sillä siitä on mahdollista työstää hyvinkin monimutkaisia rakenteita.
Kuva: hoisko.fi
Ainoa kysymysmerkki CLT:n kohdalla on se, että Suomessa sen käyttökokemuksia on melko lyhyeltä ajalta: Miten se käyttäytyy vuosikymmenten saatossa näissä kosteissa ja kylmissä olosuhteissa, välillä rajuissakin pakkaslukemissa. Pohdittavaksi jääkin luottaakko vanhaan hyväksi todettuun hirsirakenteeseen, joka asettaa rakentamiselle tiettyjä rajoitteita, vai siihen, että tämä monipuolinen CLT on tulevaisuuden materiaali myös täällä Suomessa?
Hinta tulee olemaan myös jossain määrin ratkaiseva tekijä. Arkkitehdin tekemien luonnosten pohjalta pyydetään tarjoukset molemmilla materiaaleilla, sitten kun on sen aika.
Tänään käytiin myös tontilla puuhailemassa. Toinen pihavajoista säästetään rakennusaikaiseksi varastoksi ja toinen puretaan vanhan talon mukana. Säästettävä vaja oli täynnä romua useamman vuosikymmenen takaa, ja siinä olikin melkoinen työ, että se saatiin tyhjäksi. Suurin osa meni purkujätteeseen, mutta muutama vanha lasipurkki, puutikkaat ja vanhat sukset otettiin talteen.
Ensi viikolla purkulupa tulee lainvoimaiseksi, joten hommat saadaan toivottavasti jo ihan konkreettisesti käyntiin.
