Minne katosi päivät?

Tänäänkö muka jo torstai, älkää huijatko! Viikko on vilistänyt ohi niin hurjaa vauhtia ettei meinaa perässä pysyä. Viikonloppuna sain vieraakseni ystäviä kotiseudulta ja naurua, ääntä ja hauskanpitoa riitti maanantaihin asti, jolloin tytöt suuntasivat takaisin Karjalan kunnaille. Tiistaina menin pitkästä aikaa iltavuoroon (11-18.39), jonka jälkeen kotihommat hoidettuani kaaduin sänkyyn, ei en nukkumaan, vaan väsyneenä pyörimään pariksi tunniksi..

Keskiviikkona eli eilen tapasin ystäväni kidu.. ei kun siis porrastreenin merkeissä. Käytiin juoksemassa (suomeksi siis omalta osaltani raahustamassa) Malminkartanon jätemäen (opin että stadilaisittain se on kai Maltsun jättäri) portaita kolme kertaa ylös ja palauteltiin nousujen jälkeen kävelemällä hiekkatietä alas. Portaissa on 426 porrasta ja voin kertoa että kerta kerralta niiden määrä tuntuu vähintään kaksinkertaistuneen. Uudet porrastreffit on sovittu maanantaiksi ja kuulemma tällä kertaa mennään neljästi ylös, huh huh.

Tänään kävin palauttavalla lenkillä vähän sauvakävelemässä, juosten ylämäet ylös sauvojen kanssa. Tuloksena on huomenna kipeät jalat tai sitten todella kipeät jalat, että se siitä palauttavasta.. Hoitelin myös kaikki rästiin jääneet sähköpostit, joita oli kahden päivän aikana kertynyt jo 20, mutta nyt sekin urakka on ohi ja voin keskittyä oleelliseen, eli Sinkkuelämän katsomiseen. Ostin itselleni joululahjaksi kaikki tuotantokaudet ja niitä tässä on nyt sitten katseltu puoleen väliin.

Mutta nyt vielä tiskikoneen tyhjennys ja sitten unten maille.

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli