Muutin heinäkuun alussa uuteen asuntoon ja asumiskustannukseni lähes nelinkertaistuivat. Asuin aiemmin siis erittäin halvalla ja näin ollen palkastani jäi suuri osa kaikkeen muuhun, kuten ulkona syömiseen, ruokaan ja vaatteisiin. En paljonkaan ruokakaupassa vilkuillut hintalappuja, ostin mitä mieli teki ja mikä tuntui hyvältä ajatukselta. Jatkoin tätä elämäntyyliä kesän jälkeenkin, säästöjen turvin, koska varaa ei oikeasti olisi tullut. 

Nyt talven tullen olen kuitenkin kiinnittänyt enemmän huomiota ruokaan ja etenkin sen hintaan. En nykyään syö juurikaan ulkona, satunnaisia kahvilakäyntejä lukuunottamatta, jotka olen itselleni kuitenkin sallinut. Pyrin tekemään kauppaan mennessäni ostoslistan, jota pyrin myös noudattamaan tarkasti. Vertailen myös tuotteiden hintoja ja pyrin mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään tarjouksia. Kuitenkin jos olen kauppaan mennessäni kirjoittanut listaan parmesaani, tiedän tarvitsevani sitä suunnittelemaani ruokaan ja ostan sitä hinnasta huolimatta vaikka edam olisikin halvempaa.

Suuren osan ruokabudjetistani on myös nielaissut päivittäinen työpaikkaruokailu. Työpaikkaruokalani lounaaseen kuuluu salaatti, ruoka, jälkiruoka, leipä ja juoma, hintaa tällä on tähän mennessä ollut 5,60 euroa. Tämän vuoden alusta hinta on kuitenkin noussut 6,10 euroon. Kuukausittain tämä ei ole kuin kymppi enemmän pois palkasta. Minulla on kuitenkin jonkun verran ruoka-aineallergoita, joiden vuoksi en ole useinkaan voinut ottaa salaattipöydästä kuin jäävuorisalaattia ja kurkkua ja herkullisen jälkiruuan sijaan olen joutunut tyytymään yleensä banaaniin. Tämän vuoksi 6,10 euroa tuntuu melko suurelta summalta maksaa.

Olenkin nyt ottanut tavoitteekseni valmistaa mahdollisimman usein omat eväät. Tämä on myös innostanut ruuanlaittoon, sillä ennen on tuntunut tyhmältä laittaa yhdelle ihmiselle kattilallista keittoa, kun kuitenkin olen syönyt töissä muuta ruokaa, jolloin keittoa riittäisi kotona syötäväksi viikoksi. Nyt kuitenkin asiaan on tullut muutos. Viime viikolla valmistin pannullisen katkarapurisottoa, jota söin kotona ja alkuviikon töissä. Eilen valmistin kattilallisen nakkikeittoa, jonka jaoin annosrasioihin. Jääkaapista on aamuisin helppo nappasta mukaan valmis annos hyvää ruokaa. Jos kokeiluni ei tulevan kahden kuukauden aikana tuo näkyviä säästöjä, voi olla että jatkan työpaikkaruokailua toisinaan.

Kuvituksena eväsrasiat täynnä herkullista nakkisoppaa.