Suunnitelmia syksylle

Työurani alkoi viime vuosituhannen puolella. Samassa työpaikassa olen viihtynyt, hyvin vieläpä. Normaaleja lomia suurempia taukoja ei ole ollut, kuten hyvin suurella osalla työkavereitani. On näkynyt äitiyslomaa, isyyslomaa, opintovapaata ja vuorotteluvapaata. Ei, olen ollut aina paikalla, jos vain terveenä olen säilynyt. Syksyllä tähän tulee pieni muutos.

Suorittamisen ja jossain määrin uupumisenkin merkkejä on ollut nähtävissä viimeisen reilun puolen vuoden aikana. Onneksi mukaan on myös tullut fiksuuntumista, jonka takia ymmärrän mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä. Omasta hyvinvoinnista on vastuussa kukin ihan itse. Jos siihen joku muu puuttuu, tulee tuo puuttuminen mitä todennäköisimmin hiukan liian myöhään. On hengähtämisen paikka.

Kesäloman päätyttyä jatkan huilaamista ja voimien keräämistä koko loppuvuoden vuorotteluvapaalla. Teen kaikkea mukavaa, ilman aikatauluja ja suuria suunnitelmia. Sitä mikä hyvältä tuntuu. Jos mikään ei tunnu, ei ole pakko tehdä mitään. Tällä hetkellä voisin kuvitella maalavani, kuvaavani, liikkuvani, käyväni museoissa, näyttelyissä ja konserteissa. Eikä palapelien kokoamisen tuomaa vaikutusta ihmisen hyvinvoinnille voine kieltää kukaan.