Lempeästi!
Vaikken ole äitiysblogien suurkuluttaja ja suorastaan kartan raskaus- ja vauva-aiheisia keskustelupalstoja, perustin kuukausi sitten oman äitiysblogin. Miksi? Ehkä selkiyttääkseni omia ajatuksiani, käymään vuoropuhelua itseni kanssa. Muistuttamaan itseäni olemaan ylisuorittamatta äitiyttä, ja toisaalta jakamaan ajatuksia ja hyväksi (tai huonoksi) havaitsemiani asioita netistä tietoa etsiville. Perustin blogin ensimmäiseen silmiin osuneeseen paikkaan, wordpressiin, mutta pian aloin enemmän pyöriä blogimaailmassa ja kas – nyt aion siirtää blogin tänne Lilyyn (missä kaikki muutkin ilmeisesti ovat..).
Jokainen on oman äitiytensä asiantuntija. Tässä vaiheessa (raskausviikkoja 35) olen huomannut kuinka vahvoja mielipiteitä ihmisillä raskauden ja vanhemmuuden (ja synnyttämisen!) valinnoista on. Itsellänikin tietty. Usein mielipiteet esitetään kysymättä ja puolustavassa tai hyökkäävässä hengessä. Jokaisella on oikeus omiin valintoihinsa, ja haluaisin mielummin kiihkotonta keskustelua, kannustavaa ilmapiiriä ja armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Odotuksia, neuvoja ja suorituspaineita on ihan tarpeeksi. On ollut ihana huomata, että sellaistakin keskustelukulttuuria löytyy, mm. Lilyn blogeista.
kuva: Flickr/CreativeCommons/Dave-F
Kallistun vahvasti “luomuäitiyden” suuntaan – kestovaipoista kantoliinaan, imetysmyönteisyydestä kemikaalipaastoon ja rokotuskriittisyyteen. Valinnoissa korostuu se, mitä itse haluan ja mikä mulle on tärkeää – sen sijaan, että kokisin pakkoa suorittaa ekoäitiyttä tai vaistovanhemmuutta kaikkine mahdollisine puolineen. Kirjoittelen muun muassa näistä, mutta myös esimerkiksi hypnosynnytyksestä, meditaatiosta ja ihan perusarjesta, neuvoloista ja parisuhteesta. Ekoilu kuten moni muukin asia on kuitenkin minusta parempaa kun sitä ei vedä ehdottomaksi ja överiksi. Ekoemo onkin valittu blogin nimeksi enemmän sen takia, että teemoista kiinnostuneiden olisi helpompi löytää blogi.
Minusta on hyödyllisempää jakaa kokemuksia samanhenkisten kanssa tai tarjota uteliaille ikkuna vaihtoehtoon, kuin saarnata toisinajattelijoille omasta paremmuudesta. Jokainen vauva (ja äiti) on yksilö, jokainen elämäntilanne erilainen – ja siksi sopivat ratkaisut erilaisia. Hienoa tosin olisi, jos ratkaisuja vähän pohdittaisiin ottamatta itsestäänselvyytenä sitä mitä vaikkapa vaippamainonta tai neuvola tarjoaa.
Toivotan siis kaikille lempeää asennetta itseä ja muita kohtaan raskauden ja vanhemmuuden kiemuroissa. Aina se ei ole todellakaan helppoa ja joudun muistuttamaan itseänikin siitä joka päivä. Olen mantrojen ja affirmaatioiden (voimalauseet) fani, tervetuloa siis toistelemaan mukana: Hemmottelen ja hoivaan itseäni enkä vaadi itseltäni liikoja. Nautin tästä ajasta!
Muutamia hyödylliseksi kokemiani linkkejä:
Ja kirjoja:
Katja Tukiainen: Rusina
Gro Nylander Äidiksi ensi kertaa
Malla Rautaparta: Raskaus, synnytys, äitiys
Marie Mongan: Hypnobirthing
Tiina Kaitaniemi: Luonnollinen lapsuus
Ps. Blogaan nimettömänä ja kuvattomana, sillä haluan jakaa henkilökohtaisiakin asioita, joista voi olla muille hyötyä. Kommentit ovat tervetulleita, mutta toivon keskustelijoilta rakkautta ja arvostusta muita kohtaan. Kommentteihin vastailen paineetta, jaksamiseni mukaan.
Pps. Blogin kuvat haen enimmäkseen Flickrin Creative Commons-kategoriasta, kuvaajan nimimerkki mainittu aina kuvan yhteydessä.