Uupumusta seuranneen hieman virkeämmän jakson (kävin jopa jumpassa!) jälkeen uuvuttaa taas tosissaan. Papu on ruvennut heräämään tiuhemmin öisin. Aamuyöstä tankataan 1-2 h välein… Päivällä on paljon touhotettavaa, joten Papu malttaa syödä lyhyempiä aikoja ja nekin yleensä huijaten (mun pitää samalla kävellä, hytkyä jumppapallolla tms..). Yöllä sitten tankataan. Ja kasvaahan tuo kovaa vauhtia, maito ei taida pitää mahaa täynnä kovin pitkää aikaa.

Tiedän, ettei vauvan suurikokoisuus ole varsinaisesti syy aloittaa kiinteitä ruokia muita aiemmin, mutta luulen että meillä aletaan totuttelemaan makuihin jo 4 kk iässä. Sen verran kiinnostuneena Papu jo seuraa meidän syömistämme. Ja jos ne pehmeät vihannekset sitten vähän ajan kuluessa alkavat täyttää mahaakin maidon lisäksi, niin eipä ole haittaa.

Ruokkiminen vie siis äidin unia, mutta päivällä ”ongelmana” on Papun nukahtaminen. Nyt on meneillään vaihe, jolloin ei enää nukahdeta tissille kuten ennen, eikä oikeastaan muualle kuin liikkuvaan ja hyräilevään syliin (15-30 min nukutussession jälkeen). Pari kertaa on onnistunut nukahtamaan vaunuihin tai kantoliinaan mutta herää, jos liike lakkaa.

Tämä nukuttaminenhan on äitiysnettipalstojen kestoaihe. Tiedän, että on monia muitakin vauvoja joille vain tämä systeemi kelpaa enkä vielä pitkiin aikoihin aio unikouluttaa lasta. Kyllä minäkin nukahtaisin mieluusti syliin ja nukkuisin siinä, jos olisin vauva. Mutta onko teillä kokemuksia, millä vippaskonsteilla nukahtamista saisi hieman nopeutettua? Silloin siis kun kyse ei ole nälästä, vaipasta tai vatsavaivoista (tai sitten se aina on vaikka luulen muuta…). Selkä alkaa nimittäin taas sanoa sopimustaan irti.

Ja niin, kävimme eilen toisen kerran osteopaatilla. Kuulemma kropan jännitykset olivat vähän palanneet, mutteivät paljoa ja Papun keho reagoi nopeammin hoitoon. Liekö siitä seurauksena että nyt taisi tulla hieman hoitoreaktiotakin, oli selvästi kärttyisämpi illalla ja myös tänään.