Tag: Läsnäolo

    Onnen hetkiä ei aina tunnista silloin kun ne tapahtuvat. Jälkikäteen huomaa usein helpommin mikä oli tärkeää. Silloin hetki on jo mennyt.  Läsnäolevan vanhemmuuden harjoitukset kiehtovat ja auttavat mua arjessa. Keksin äsken, sängyssä imettäessäni Papua nukuttaessani, uuden: Mitä tulen kaipaamaan tästä päivästä ja ajasta sitten kun Papu on isompi ja olen palannut töihin? Näitä loikoiluja, […]

Tykkään siitä, kun välillä muodissa on oikeasti hyödyllisiä ja terveellisiä juttuja. Villityksissä on tietysti lieveilmiönsä ja buumit menevät ohi, mutta moni asia muuttuu buumin jälkeen normaaliksi arjeksi. Niin kävi joogalle ja niin taitaa olla käymässä läsnäolo- eli mindfulnessharjoittelulle: HS 2.syyskuuta: Mindfulness sopii lapsille  Rauhoitu yhdessä lapsen kanssa

Tämä postaus on pitkään muhinut luonnoskansiossa. Syy on selvä: mitä enemmän minulla on kokemusta äitiydestä, sitä vaikeammalta mutta toisaalta tärkeämmältä teemalta tietoinen läsnäolo tuntuu. Niinpä kirjoitusta aiheesta haluaisi viilata loputtomiin. Sillä oikeastaan en tiedä mitä kirjoittaa, mutta koen kuitenkin asian pohtimisen tärkeäksi.  Postauksen lähtösysäyksenä on kirja. Kun aloin lukea Jokapäiväiset ilonaiheet -opusta (Basam Books 2011), […]

kuva: Flickr/CC/Denis Dervisevic Ihminen ei ole koskaan valmis. Varsinkaan kun luulee olevansa. Varsinkin kun elämä muuttuu niinkin hurjasti, että saa lapsen.   Nopeasti pikkujutuista kuumeneva temperamenttini on herännyt talviunestaan. Samoin loukkaantuminen, kateus, mustasukkaisuus, pelko. Kaikki pienet kummitukset, jotka olin vuosien työllä selättänyt. Ei yhtä pahasti kuin ennen, mutta kovin ei-toivottuina.   Syy on toki selvä: […]

En tiedä seurataanko täällä tv:n tanssiohjelmia. Mulle tanssi on ollut älyttömän tärkeä osa elämää lapsesta asti, joten on aivan pakko kommentoida parilla sanalla tän päiväistä Pakko tanssia-ohjelman ensimmäistä livelähetystä. Ja samalla tanssiesityksen syvintä olemusta 😉  Ohjelmassa haetaan Suomen parasta tanssiesitystä. Sami Saikkosen mukaan sellaisen kriteeri on: ”esiintyjän on pakko tanssia ja katsojan on pakko katsoa”. Lavalla pitäisi […]

Mulla oli äskettäin iltalukemisena Tero Tähtisen esseekokoelma Katmandun unet. Törmäsin Tähtisestä kertovaan juttuun kun luin vanhaa Suomen Kuvalehteä. Zen-meditoija, joka kirjoittaa esseitä matkustamisesta ja kulttuurieroista? Kirja oli pakko varata. En ole yliopistoaikojen jälkeen (lue: viiteen vuoteen) tainnut lukea mitään yhtä korkealentoista, joten ei liene ihme, että se on herättänyt paljon ajatuksia. Muun muassa lännen ja idän eroista, […]

Meditaatio kutkutti jo lukiovuosina. Tein siitä tutkielman psykologian tunnille, mutta tutustuminen jäi yhteen kokeiluun. Ihmettelin, miten muka voi hiljentää mielensä. Siinä oli myös jotain pelottavaa: ties mitä mielen syvyyksistä löytyy? Vuosiksi alitajuntaan muhimaan jäi myös visiitti buddhalaiseen yhteisöön uskonnon tunnilla. Siellä meille vedettiin ohjattu harjoitus, saattoi olla myötätuntoon liittyvä. Muistan, että tilassa oli jännät satulatuolit […]