Tag: odotus

Kun maanantaina neuvolasta laitettiin lähete Kätilöopiston äitipolille, olin varma, että Papu ehtii syntyä ennen käyntiä siellä. Ja useamman päivän pyöriskelin taas mielenrauhan ja täydellisen kärsimättömän turhautuneisuuden aallokossa. Innostuen parillisina päivinä ripeistä kävelyistä ja siivoamisesta, parittomina vetäen peittoa korvan yli, itkien ”miksei se jo tule?” Tänään sitten oli lääkäriaika Kätilöopistolla ja kaikki oli hyvin. Ehdin taas […]

Eilen illalla ajattelin ekan kerran, että nyt se lähtee! Synnytys käyntiin nimittäin. Supistuksia mulla on ollut viikolta 20 alkaen, mutta eilen ensimmäistä kertaa useamman tunnin ajan säännöllisesti. Ensin puolen tunnin, sitten 20, 15 ja 10 minuutin välein.  Tai parempi puhua ehkä aalloista, kuten hypnosynnytyksessäkin. Ainakin tässä vaiheessa aallot ovat olleet suht mietoja. Kiristää, tuntuu painetta […]

(kuva: Flickr/CC/Giåm) Tästä aiheesta lupaan vielä paljon postauksia. Matkailu, maisemien vaihtaminen, uuden kokeminen ja näkeminen. Parhaimmillaan se on mielestäni junan ikkunasta koettuna tai paikallisissa ravintoloissa tai paikallisten sohvavieraana. Mutta myös vähän luksuksemmassa bambumajassa, teltassa viidakossa, kanootissa, kylpylässä, museossa, rannalla, vuoristossa… Mammalomalukemistooni on kuulunut yllättävän paljon matkalehtiä ja matkailuaiheisia nettisivuja. Olen siis ihan viimeisillään raskaana, eli […]

Helpottunut. Innostunut. Tukala. Kuuma. Turvonnut. Onnellinen. Odottava. Väsynyt. Virkeä. Ihastunut. Olo on ainakin näitä edellä mainittuja, nyt kun raskauteni on kestänyt 37 viikkoa ja Papu lasketaan täysiaikaiseksi syntyessään. Painoakin on jo vajaa 3 kiloa lääkärin arvion mukaan eli keskosuusraja on sikälikin ylitetty. Olo on onnellinen ja helpottunut, sillä positiivisesta yleisvireestä huolimatta koko raskausajan on silloin […]

Kaikenlainen mittaaminen on aina vähän ärsyttänyt minua. Synnytystoivelistaani olen kirjannut toiveen, että mittaamista tehtäisiin mahdollisimman vähän (sydänkäyrä ym..) ja minulta huomaamattomissa. En ollut superinnoissani neljästä ultrasta kahden sijaan. Olen arvostanut kokemusta enemmän kuin tutkimusta ja tilastointia. En tarkoita, ettei tutkimusta kannattaisi tehdä, mutta usein sille laitetaan vähän liikaa painoarvoa asiassa kuin asiassa. Muutama viikko sitten […]

Vaikka isät nykyään taitavat olla lähes aina mukana synnytyksissä ja isyysvapaitakin pidetään enemmän, lapsen saaminen on kuitenkin ylikorostuneesti naisten juttu. Syyt lienevät ilmiselvät, mutta tilannetta voisi silti olla tarpeen hieman tasoittaa. Monesti voisi olla hyödyllisempää puhua vanhemmuudesta kuin äitiydestä. Vanhempainlomien tasaisempi jako on näkynyt mediassakin, mutta isien tietynlainen ulkopuolisuus on auennut mulle (kuten moni muukin […]

  Vaikken ole äitiysblogien suurkuluttaja ja suorastaan kartan raskaus- ja vauva-aiheisia keskustelupalstoja, perustin kuukausi sitten oman äitiysblogin. Miksi? Ehkä selkiyttääkseni omia ajatuksiani, käymään vuoropuhelua itseni kanssa. Muistuttamaan itseäni olemaan ylisuorittamatta äitiyttä, ja toisaalta jakamaan ajatuksia ja hyväksi (tai huonoksi) havaitsemiani asioita netistä tietoa etsiville. Perustin blogin ensimmäiseen silmiin osuneeseen paikkaan, wordpressiin, mutta pian aloin enemmän […]