Tänään 10.4. olisi suomalaisten ylikulutuspäivä, jos ei olisi koronaa. Tämä tarkoittaa päivää, milloin suomalaiset ovat ylittäneet maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja vuoden aikana. Koko maapallon ylikulutuspäivä on perinteisesti vasta elokuussa, mikä sekin on turhan aikaisin, vaikka silti parempi suoritus.

Vaikka pelkkä ”parempi suoritus” ei riitä, ei läheskään.

Maakohtaista ylikulutuksen päivää vietetään edellisten vuosien tilastojen mukaan. WWF:n neuvonantajan Jussi Nikulan artikkelin mukaan tämän päivän ylikulutuspäivä perustuu vuoden 2017 tilastoihin, joita YK ja muut tahot ovat keränneet. Siksi ylikulutuspäivää vietetään tänään, vaikka ei ole varmaa onko se tänään.

On esitetty teorioita siitä, miten korona tulee vaikuttamaan koko maapallon ylikulutuspäivään, mutta tätä ei vielä tiedetä varmasti. YLE:n artikkelissaan esittämän arvion mukaan korona olisi aiheuttanut 9,3% laskun suomalaisten päästöihin vuoden 2020 aikana. Oikeanlaisilla linjauksilla tämä päästövähennys olisi saavutettavissa joka vuosi suunnitellusti.

Kaikki ylikulutuspäivän jälkeen käytetty on velkaa. Suomalaiset käyttävät vuosittain kahdeksan kuukauden ajalta velaksi uusiutuvia luonnonvaroja, joita maapallo ei pysty kulutuksemme perässä todellisuudessa tuottamaan. Jos siis ajattelemme maapalloa omana taloudellisena systeeminä, on tämän hetkinen maapallon luonnonvarojen hyödyntäminen kuin hiipivä finanssikriisi. Käytämme luonnonvaroja, joita ei yksinkertaisesti ole. Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen, että tällainen olemattomien luonnonvarojen käyttö tulee vielä räjähtämään kasvoillemme. Taloudellinen ylikulutus murentaa koko maapallon ekosysteemiä.

Jo ennen koronaa ihmiskunta alkoi tiedostaa, miten haavoittuvainen nykyinen talousjärjestelmämme on. Se perustuu jatkuvaan kasvuun ja voiton tavoitteluun ottamatta huomioon sen kustannuksia, kuten tuotannosta koituvia päästöjä. Lähtökohtaisesti ajatus jatkuvasta loppumattomasta kasvusta on luonnoton ja mahdoton, mutta silti suurimmassa osassa maailmaa tämä on kärkitavoitteena. Jatkuva talouskasvu on sidottu kasvavaan elintasoon, mikä selittää sen tavoiteltavuuden. Tämä on kuitenkin utopistista ajattelua ja kynttilän polttamista molemmista päistä.

Joka tapauksessa, jos kaikki maailmassa kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, niin tarvitsisimme laskennallisesti yhteensä 3,8 maapalloa. Tämä, jos mikä, on hullua. Hyvinvointivaltiona Suomen pitäisi olla kärkijoukoissa muuttamassa talousjärjestelmää ja rahoittamassa kestävämpien ratkaisujen kehittämistä sen sijaan, että kiihdytämme muun maailman edellä ylikulutuskilvassa.

Yksilön mahdollisuudet ylikulutuksessa

Onneksi ei tarvitse olla finanssinero tai poliittinen päättäjä tehdäkseen yksilönä jotain ylikulutukselle. 2/3 ylikulutuspäivään mitatuista kulutusperusteisista päästöistä tulee kotitalouksista, eli juurikin yksilötasolta. Vaikka ylikulutuspäivän peräänkuuluttamat ratkaisut ovat pitkälti kansainvälisiä päätöksiä ja suuren linjan talousjärjestelmän muutoksia, voi yksittäinen ihminen vaikuttaa niin tulevien yhteiskunnallisten päätösten, kuin myös oman elämänsä suuntaan pyrkimällä luopumaan omista ylikuluttavista toimintamalleistaan.

Koronan myötä ihmiset ovat vähentäneet huomattavasti koti- ja ulkomaan lentoja, kiinnittäneet enemmän huomiota ruokaostostensa suunnitteluun ja  välttäneet turhaa kuljeskelua keskustoissa ja kaupoissa välttäen näin syntyviä heräteostoksia. Toisaalta ilmeisesti nettishoppailu ja sitä myötä tavaran kulutus ovat lisääntyneet. Ihmiset tilaavat netistä vaatteita, joita sovittavat kotona ja palauttavat sitten nettimyymälään, jos ne eivät sovikaan. Tästä koituu paljon tekstiilihävikkiä, kun palautettuja vaatteita laitetaan varastoissa suoraan jätteeseen. Kuulin myös työkaveriltani, joka yritti puolisonsa kanssa tilata kuntopyörää kotiin, että kuntopyörien tuotanto on lähtenyt pilviin koronan myötä, kun ihmiset haluavat pyöräillä kotitoimistoissaan. Koronan vaikutukset ovat vaihtelevia ja yllättäviä, eikä kaikkia vaikutuksia tiedetä vasta kuin vuosia kriisin jälkeen.

Kaikesta huolimatta, vaikka kriisitilanne on aiheuttanut pakollisia muutoksia ihmisten kulutuksessa, oletettavasti nämä muutokset eivät ole pysyviä ilman yksilön tietoista havaintoa ja päätöstä muutoksesta. Tässä vaiheessa voit siis kääntää katseen itseesi ja miettiä, miten korona on muuttanut omia kulutustottumuksiasi? Mitä et kuluta enää? Mihin käytät enemmän rahaa? Eikä pelkästään rahankäyttö vaan muu kulutus: mitä syöt enemmän tai vähemmän, kuluuko jokin tietty vaatteesi enemmän kuin aikaisemmin?

Itsestäni voin kertoa koronan myötä käyneeni vähemmän ulkona syömässä ja juomassa. Rahaa ei kulu enää lainkaan alkoholiin. Myös meikkiä ja muuta kosmetiikkaa kuluu vähemmän, kun viikonloppuna ei suuntaa juurikaan ulos. En ole koskaan ollut kova take away-ruoan kuluttaja, joten koronan myötä olen syönyt entistä enemmän kotona tehtyä ruokaa. Jo ennen koronaa aloitin lentolakon palattuani Briteistä Suomeen vuonna 2018. Haaveilin kuitenkin maata pitkin matkustamisesta, mikä on nyt siirtynyt tuntemattomaan ajankohtaan. En nykyään myöskään matkusta läheskään yhtä paljoa kotimaassa, kuin aikaisempina vuosina. Viime vuoden kesänä ja syksynä korona alkoi näkyä itselläni toisenlaisena kuluttamisena: kirjoina ja kasveina lähinnä. Tähän vastaukseni oli tämän vuoden alussa alkanut ostolakko. Alkuperäisistä syistäni ostolakkoon lisää aikaisemmassa postauksessani.

Lopuksi haluan jakaa vielä ideoita, miten yksilö voi hillitä omaa ja yleistä ylikulutusta. Tilanne on hankala, muttei mahdoton. Uskon, että yksilö vaikuttaa omalla toiminnallaan laajemmin kuin uskommekaan: toimintamme näyttää mallia lapsillemme ja meitä nuoremmille, kuin myös vanhemmillemme ja ystävillemme. Toisen esimerkki on yllättävän iso muutokseen rohkaiseva tekijä.

Miten yksilö voi hillitä ylikulutusta?

1. Ensimmäisenä on toki mainittava pienemmän hiilijalanjäljen pyhä kolminaisuus: kasvispainotteisempi ruoka, ekologisempien liikkumisvälineiden (julkisen liikenteen, kävelemisen ja pyöräilyn) suosiminen sekä asunnon lämmityskulujen karsiminen, jopa uusiutuvaan energiaan siirtyminen. Näillä kolmella pötkit jo pitkälle yrittäessäsi hillitä ylikulutustasi.
2. Pohdi kulutustottumuksiasi. Mieti, miksi ja mitä kulutat. Vältä ostamasta mitään, mitä et oikeasti tarvitse. Jos välttämättä tarvitset jotain, mieti voisitko lainata tai vuokrata sen ennemmin kuin ostaa. Pyri ekologisesti kestäviin hankintoihin, kun lopulta tarvitset ostaa jotain. Selvitä etukäteen, mitä olet ostamassa ja millaiset ympäristövaikutukset sillä on. Jos mahdollista, hanki tavara käytettynä.
3. Älä heitä materiaalia hukkaan. Lakkaa ajattelemasta käyttöesineitä tavarana, vaan tunnista ne materiaaleina, mitä voidaan aina vielä hyödyntää. Jos olet valmis luopumaan jostain, mitä omistat, mieti voisiko joku läheisesi hyödyntää sen. Jos ei, voit viedä ehjät tavarat ja vaatteet kiertoon kirpputorille, lähetys- ja kierrätyskeskuksiin. Mieti, voisiko rikkinäiset esineet ja vaatteet vielä korjata tai uusiokäyttää muuten. Jos et itse keksi, niin googleta. Tiedosta, että sekajäte on aivan vihoviimeinen paikka millekään käyttömateriaalille.
4. Jotta ympäristöystävällisemmästä kuluttamisesta tulisi valtavirtaa, tarvitaan yksilökuluttajalle helpompia ja yksinkertaisempia ratkaisuja, joihin tarttua. Anna palautetta isommille ja pienemmille yrityksille, jos et ole ympäristönäkökulmasta tyytyväinen heidän valikoimaansa tai tuotteiden laatuun. Kerro, miten he voisivat tehdä paremmin. Vihreys ja ekologisuus ovat tällä hetkellä markkinoilla kova sana, joten tällaiset palautteet otetaan yleensä vakavissaan ja niitä edistetään!
5. Vaikuta yhteiskunnallisesti. Äänestä vaaleissa henkilöitä, jotka vaativat voimakkaita ympäristötoimia. Tarkista vaaliehdokkaasi ympäristökannat. Jos et löydä sopivaa ehdokasta, ryhdy itse ehdolle!
6. Levitä sanomaa ja ole kannustava. Ilmastoasioista ja kulutustottumuksista on hyvä uskaltaa puhua ääneen. Ole kannustava, kun läheisesi kertoo lisänneensä kasviksia ruokavalioonsa tai kieltäytyneensä uuden topin ostosta. Palkitse kehuilla myös itseäsi, kun muistit ottaa kotoa mukaan oman take away-kupin kertakäyttöisen sijaan tai kun lähdit lenkille Netflixin tuijottamisen sijasta.

Tekstissä hyödynnetyt lähteet:

Jussi Nikula 2021. Näkökulma: Ilman koronapandemiaa Suomen ylikulutuspäivä olisi tänään – kulutamme edelleen yli maapallon kestokyvyn. Linkki.

Minttu-Maaria Partanen, WWF, 2019.Näillä teoilla voit vähentää ylikulutustasi. Linkki.

Meeri Niinistö, Yle 2020. Olemme nyt käyttäneet koko vuoden uusiutuvat luonnonvarat – pandemia lykkäsi ylikulutuspäivää, ja niin tulisi käydä joka vuosi, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin. Linkki.

Attac Kuusiola 2018. Voiko nykyinen talousjärjestelmä ratkaista globaalit ongelmat? Linkki.