Täytyykö ostolakkoon valmistautua?
Tekstissä pohdin, miten ostolakkoon voi valmistautua. Tarvitseeko siihen valmistautua lainkaan? Onko valmistautuminen pelkkää huijausta ja perustelu tehdä himomäärä ostoksia vielä ennen lakkoa, vai persoonakysymys? Esittelen myös oman valmistautumisprosessini, mikä oli enemmän ja vähemmän suunniteltu.
Kun syksyn alussa päätökseni ostolakosta muodostui, aloin miettimään siihen valmistautumista. Itse ostolakkoon valmistautumisesta ei ole juuri kirjoitettu erikseen, mutta ostolakostaan kertoneiden teksteistä voi kyllä huomata siitä merkkejä. Muun muassa viime tekstissäni mainitsemani arvokasmaailma-instagramtilin Pipsa on kertonut ostaneensa ennen ostolakkovuottaan ”hervottoman tonkan” pyykinpesuainetta toivoen, että pärjäisi sillä vuoden loppuun asti. Periaatteen nainen-blogin Milla on keskittynyt ostolakoissaan vaatteiden ostamiseen, ja ainakin ensimmäiseen ostolakkoonsa hän vaikutti valmistautuvan viimeisten ”vapauden päivien” vaateostoksilla. Hän myös tietoisesti valmistautui lakkoonsa henkisesti ensin kolme kuukautta ja ennen lakon alkua muodosti listan poikkeuksista, mitkä hän saisi lakosta huolimatta ostaa jos tarve ilmenisi. Kuitenkaan näissä teksteissä ei tietoisesti käsitelty ostolakkoon valmistautumista.
Itseasiassa löysin yhden tekstin Vuosi ostamatta mitään-blogista viime vuoden tammikuulta, missä on ehdotuksia miten valmistautua ilmeisesti erityisesti vaatteita koskevaan ostolakkoon. Löydät tekstin ja numeroidut vaiheet valmistautumiseen tästä. Nämä vaiheet vaikuttavat perustuvan pitkälti Konmari-tekniikkaan, mutta listassa on myös vinkkejä tilanteisiin lakon ajalle kun heikkous meinaa iskeä ja tekisi mieli hankkia itselleen jotain kivaa. Näihin vinkkeihin sisältyy mm. tutkia, miten paljon yhden vaatteen valmistus kuluttaa luonnonvaroja (ja rikkoo ihmisoikeuksia) tai selvittää paljonko on säästänyt rahaa lakon aikana. Ihan hyviä vinkkejä, kannattaa tutustua. Oma prosessini valmistautumiseen sisälsi yllättävän samanlaisia vaiheita.
Tarvitseeko ostolakkoon valmistautua?
Tarpeet valmistautua ostolakkoon riippuvat varmasti niin ihmisten päivittäisistä tarpeista (esim. lapsiperheen tarpeet ovat hyvin erilaiset verrattuna yhden hengen talouteen) kuin myös erilaisista persoonista. Itse olen luonteeltani sellainen, että aina kun innostun jostain, haluan tehdä asiasta muistiinpanoja ja suunnitella asiaa. Näin myös ostolakon kohdalla: päätöksen tehtyäni kirjoitin puhelimeni muistioon kirjallisen suunnitelman ostolakkoon valmistautumista varten. Tästä kehkeytyi prosessi, mikä sisälsi mm. kodissa jo olevien vaatteiden ja tavaroinen läpikäymisen, tarpeettoman karsimisen ja ostolakon sääntöjen muodostamisen. Koko prosessin vaiheineen olen luetellut tekstin loppuun.
En ajattele, että kaikkien olisi välttämätöntä ennen ostolakkoon ryhtymistä käydä omanlainen valmistautumisprosessi läpi. Uskon kuitenkin, että jokaisella (ainakin onnistuneesti) ostolakkoon ryhtyjällä jonkinlainen valmistautumisprosessi tapahtuu, on se sitten tietoista tai ei. Uskon myös, että tämä yksilöllinen henkinen valmistautuminen ostolakkoon kannattaa. En nimittäin pidä todennäköisenä, että joulukuun viimeisinä päivinä tehty hätäinen päätös mihinkään lakkoon/dieettiin/kuntokuuriin ryhtymisestä on kovin pitävä. Valmistautumisprosessin voi nähdä riittinä, mikä valmistelee henkilöä psyykkisesti tulevaan koitokseen. Valmistautumisen aikana aivot käsittelevät ja pikkuhiljaa hyväksyvät tulevan muutoksen.
Toisaalta ostolakkoon erikseen valmistautuminen kuulostaa todella hölmöltä. Suoraan sanottuna se voi kuulostaa tekosyyltä päästä ostamaan haluamiaan tavaroita, kuten vaatteita, mahdollisimman paljon ”vielä kun pystyy”. Joidenkin kohdalla näin varmaan onkin, eikä siinä nähdä mitään pahaa. Itseni kohdalla tämän kaltainen valmistautuminen rikkoisi syitäni ryhtyä ostolakkoon, kun yksi oleellisen tärkeä tarkoitukseni on oppia olemaan kuluttamatta asioihin, joita en todella tarvitse. Jos toisen henkilön ostolakon tarkoituksena on vain olla ostamatta vaatteita vuoteen, voi hänellä tällainen ennakoiva hamstraus toimia eri tavalla. Sen sijaan itse tein kartoituksen tällä hetkellä omistamistani vaatteista ja mietin, oliko jotain mitä minun tarvitsisi itselle hankkia vielä ennen ostolakkoa. Lopulta vuoden viimeisellä kirpputorikierroksella löysin ja tein tämän täsmähankinnan.
Ennakoivassa hamstrauksessa voi käydä samalla tavalla kuin jos aloittaisi ostolakon yllättäen uuden vuoden lupauksena tai jos lopettaisi terapian mitä on tottunut käymään kaksi kertaa viikossa. Jos olet viimeiset kolme viikkoa tai kolme päivää ennen lakkoa ostanut määrättömästi vaatteita ja muuta tavaraa ”varastoon”, voit hetken lakon alussa tuntea itsesi tuuduttautuneeksi tavaroista vielä tulevaan uutuuden viehätykseen ja turvan tunteeseen. Kuitenkin tämä on ollut melko kehno keino valmistamaan mieltäsi ja kehoasi siihen, ettet kohta voi ostaa mitään. Sen sijaan aivosi ovat noiden valmistautumishankintojen aikana oppineet ostamaan enemmän, kun niiden olisi pitänyt totuttatua olemaan ostamatta lainkaan. Tässä tilanteessa voi olla, että alle kuukauden sisällä joko ratkeat ja ostat jotain uutta, koska aivosi hamuavat sitä kuin huumetta, tai päätät lakkosi loppuvan sittenkin kuukauteen ja helmikuussa olet taas ostoksilla.
Oma valmistautumiseni ostolakkoon
Uskon, että jokaisella on erilaiset tarpeet ostolakkoon valmistautumiseen. Uskon myös, että jokaisen kannattaisi omalla tavallaan valmistautua ostolakkoon. Haluan jakaa oman valmistautumisprosessini teille, jotta voitte nähdä millainen prosessi voi muun muassa olla ja ehkä tarvittaessa muodostaa sen pohjalta omanne.
Suunnitteluvaihe
Oma prosessini lähti tosiaan ostolakon kirjallisella suunnitelulla. Tässä vaiheessa mietin, miten minun pitäisi ostolakkoon varautua ja millaisin säännöin minun kannattaisi lakkoon ryhtyä. Pohdin, mitä halusin ostolakollani saavuttaa. Tein taustaselvitystä muiden ostolakkoilijoiden säännöistä, virheistä ja vinkeistä.
Vaatteiden ja kodin tavaroiden läpikäyminen ja karsinta
Osana suunniteltua valmistautumisprosessia halusin syksyn aikana käydä läpi vaate- ja askarteluvälinekaappini, vaatekomeron ja kirjahyllyt. Samalla järjestelin nämä kaapit, mikä toi odotetusti oman tyydytyksensä. Tarkoitukseni oli toimittaa ainakin osa vaatteista kierrätykseen, mutta en lopulta saanut tätä aikaiseksi. Tästä voi olla lakon aikana hyötyä, kuten Vuosi ostamatta mitään-blogin vinkeissä ehdotetaan: jos haluaa itselleen jotain uutta päälle pantavaa, voi lakon aikana näihin vaatteisiin palata ja katsoa jos siellä olisikin vielä jotain minkä palauttaa käyttöön. Kirjahyllyihin en lopulta päässyt vielä käsiksi, joten se jää ehkä tälle vuodelle.
Ostolakon sääntöjen muodostaminen
Muotoilin ostolakolleni säännöt muistaakseni marras-joulukuun vaihteessa ja kirjoitin ne ylös. Joulukuun aikana nämä säännöt vielä muotoutuivat, joten oli ihan hyvä aloittaa tämä hyvissä ajoin.
Tietoisesti viimeinen kauppojen kiertämis- ja kirpputorireissu
Aina kun äitini käy luonani Jyväskylässä, on meillä tapana käydä yhdessä keskustassa kiertelemässä tietyt kaupat ja kirpputorit. Näin myös tänä jouluna (koronaturvallisesti maskit kasvoilla ja käsidesillä läträten), jolloin tiedostin sen olevan viimeinen kertani ns. ostoksilla ennen lakkoani. Tätä ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta koen tämän olleen tärkeä osa henkistä valmistautumista.
Viimeiset ”välttämättömät hankinnat”
Yhtenä tavoitteenani tyhjentäessä kaappejani oli tehdä samalla ajatuksen tasolla inventaariota siitä, mitä minulla on kotona tarpeeksi ja mitä välttämätöntä ehkä tarvitsisi vielä hankkia ennen ostolakon alkamista. Ainoa vaate, mikä vaatekaapistani tuntui puuttuvan ja mitä olin itseasiassa miettinyt jo pitkään oli musta villatakki, jonka sattumalta löysin viimeisellä kirpputorireissullamme joulukuussa. Lisäksi olin todennut tarvitsevani isoja ruukkuja kasvieni mullanvaihtoja varten tulevana keväänä, mutta näitä en lopulta saanut hankittua ennen vuoden vaihdetta. Ruukut ovat ainakin kahdelle kasvilleni välttämättömät hankinnat tulevien kuukausien aikana, joten nähtäväksi jää täytyykö minun tässä rikkoa lakkoani vai löytäisinkö ruukut ilmaiseksi jostain.
Mitä ostamisen sijaan?
En tiedä oliko tämä varsinainen vaihe omassa prosessissani, mutta uskon tämän oleelliseksi osaksi mitä tahansa lakkoa. Toimintaterapeuttina ajattelen, että jos aiot luopua jostain toiminnasta arjessasi, tässä tapauksessa ostamisesta, tulee sinulla olla mietittynä jokin korvaava toiminta sen tilalle. Jos tällaista ei nimittäin ole, aiheuttaa tutun toiminnan lakkauttaminen tyhjiön arkeen ja riskin repsahtamiselle. Sinun täytyy tietää, mihin haluat kuluttaa aikaasi ostamisen sijaan. Minulle hyviä korvaavia toimintoja tänä vuonna ovat lukeminen ja kirjoittaminen. Osallistun tänä vuonna muun muassa Helmet-lukuhaasteeseen, johon saan varmasti aikaani kulumaan. Lisäksi toimintana voisi olla esimerkiksi jokin liikuntaharrastus, käsityöt, vapaaehtoistoiminta, järjestötoiminta tai jotain muuta, missä sinulla ei kulu rahaa uuteen tavaraan.
Seuraavassa julkaisussa paneudun omaan suhteeseeni kuluttamiseen ja rahaan. Kerron myös, miten aion seurata rahankäyttöäni tulevan vuoden aikana (koska yleensä en juurikaan seuraa sitä). Oletteko te ryhtyneet tänä vuonna (tai edellisinä) ostolakkoon? Jos, niin miten te valmistauduitte koitokseen?