Peiliin katsomisen paikka
Se on hienoa aloittaa blogi ja huomata, ettei sivusto enää toimi, ainakaan sen vertaa että pääsisi päivittämään. Ilmeisesti muilla ei ole tätä ongelmaa ollut, kun postauksia on tullut toisiin blogeihin tasaiseen tahtiin. Kummallista.
Joka tapauksessa, olen joitain päiviä sitten ottanut itselleni ison askeleen. Kävin vaa’alla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Ja mitä se näytti? Noh, samaa kuin viimeksi. 74,9kg. Ylipainoinen.
En ole koskaan ollut laiha, en ole koskaan halunnut olla laiha. Mutta muistan ajan, kun olin tyytyväinen vartalooni. Tuolloin minulla oli tapana suihkusta tullessa pysähtyä peilin eteen tarkastelemaan alastonta vartaloani, ja pidin näkemästäni. Tiedän miten pinnalliselta se kuulostaa, varsinkin kun kerron tämän tulleen tavaksi jo pienenä lapsena (tälle asialle äiti jaksaa aina sukujuhlissa nauraa), mutta en ole kuitenkaan turhamainen. Itse asiassa minulla on aina ollut valtavia komplekseja vartalostani, ja muutenkin murrosiän iskiessä itsetunto laski roimasti, mutta nämä lyhyet suihkunjälkeiset hetket ovat erittäin voimaannuttavia ja muistuttavat minua siitä, että olen hyvä juuri tällaisena. Siis tämä oli silloin kun olin tasan 10 kiloa kevyempi.
Suihkunjälkeisestä peilailustani en ole oppinut luopumaan, mutta nykyään näky on erilainen: Selluliittia. Muhkuroita. Vaatteetkaan eivät istu samoin kuin ennen.
Mutta syyhän on yksin minun. En enää liiku, syön epäterveellisesti, juon liikaa. Yllättävää että paino ei ole tippunut edellisestä punnituksesta? Vaikka alkuperäinen lihominen ei liittynytkään äsken mainitsemiini syihin, vaan se tapahtui heti kun aloitin e-pillereiden syömisen. Vuosi pillereiden aloituksen jälkeen oli paino noussut tuon 10 kiloa, vaikka söin terveellisesti, join harvoin ja liikuin (satunnaisesti). Naiivisti kuvittelin luopuessani hormoneista, että painokin katoaisi. Hah hah haa.
Nyt onkin aika tehdä muutos. Olen päättänyt käyttää vähemmän rahaa alkoholiin, ja enemmän ruokaa. Enemmän vihanneksia, enemmän kalaa, enemmän proteiinia. Luonnollisesti pitää myös alkaa kuntoilemaan, siihen kerään vielä motivaatiota.
Ensin laitan ruokavalion kuntoon, ettei alkuinnostuksen jälkeen taas taannu. Jos saisin sen 10 kiloa pois, olisin erittäin tyytyväinen. Jos painoa lähtee 15 kiloa, palkitsen itseni isosti.