Kova työ palkitaan – Not.

Työelämä on vaikeaa, voisinko päästä ajassa taaksepäin päiväkotiin? Jooko pliis?

Sain kesätöitä paikasta johon ihan oikeasti todella paljon halusin, työhön josta ihan oikeasti tosi paljon tykkään. Mutta nyt kun määräaikaisuus on loppusuoralla, olen väsynyt, stressaantunut ja ihmettelen, mihin kesä oikein meni kun en ehtinyt sitä viettää.

Vaikka työ on ihanaa ja työkaverit ovat ihania, resurssien puuttuminen aiheuttaa sen, että suurin osa työntekijöistä miettii irtisanoutumista. Ja silti kuulen mantraa siitä, että jos tätä työtä haluaa tehdä, täytyy joustaa siitä ja tästä ja tuosta. Jos haluaa tehdä tätä työtä, ei kannata valittaa, vaan hyvästellä yöunet, harrastukset ja sosiaalinen elämä.

Kaikesta säästetään, ja tiettyyn pisteeseen asti säästäminen on tarpeellista. Mutta kun säästetään työvoimakuluissa niin paljon, ettei ne olemassa olevat tekijät enää jaksa, ulkoistetaan niin paljon, ettei suurin osa tietä enää mistään mitään, ei voi firmakaan menestyä.

Jos kuitataan työvoiman suuri vaihtuvuus sillä, että on ollut huono tuuri ja palkattu vain huonoja tekijöitä, on aika tehdä muutoksia.

Mutta ei se näin mene.

Kun rivimiehet ja -naiset osoittavat tyytymättömyyttä oloihinsa jotka vain huonontuvat, palkataan tilalle pätkätyöntekijöitä ja otetaan harjoittelijoita, koska niillä ei ole varaa valittaa.