Hei hei Nörde
Vieläkään ei ole herännyt mitään tunteita Nördeä kohtaan, joten on aika pistää pillit pussiin.
En aiemmin muistanut asiasta mainita, mutta emme ole kertaakaan suudelleet. Hän on kyllä yrittänyt jokaisten treffien päätteeksi, mutta olen taipunut pelkkiin pusuihin. Ajattelin että kolmansilla treffeillä suutelu tuntuisi jo hyvältä, mutta siinä vaiheessa kun hänen pehmeät huulensa koskettivat omiani tiesin, etten tunne mitään kemiaa.
Mikään kosketus ei ole aiheuttanut vastareaktiota, mutta ei myöskään mielihyvää.
En ole tuntenut kaipautta, en ihastusta, en kemiaa. Kaikki pienikin mieltymys kontaktiin Nörden kanssa on hiipunut, ja kolmansille treffeille menin ajatuksella ”mennään nyt kun on sovittu, mutta mieluummin jäisin kotiin”.
Nyt on ongelmana se, miten tuon ajatukseni hänenkin tietoonsa. Se kysymys josta ahdistun ennakkoon jo mennessäni ensimmäisille treffeille. Ystäväni sanoi, että paras vain jättää vastaamatta viesteihin. Se on juuri se taktiikka jota inhoan sen kohdistuessa itseeni, joten ei kiitos. Voisin tietenkin vastailla hänen viesteihinsä ja taktisesti sivuuttaa kaikki seuraavaan tapaamiseen liittyvät viestit, mutta siitäkään en pidä.
Reiluinta olisi heti lähettää viesti jossa selitän, etten usko meillä olevan mitään tulevaisuutta, mutta sekin tuntuu vaikealta. Mutta onko se vaikeaa koska en halua olla se joka torjuu toisen, vai koska en halua pahoittaa toisen mieltä? Ei hän varmasti ole ehtinyt ihastua minuun niin paljon, että sellaisen viestin saatuaan jäisi viikoiksi vellomaan surussa. Ja olen tehnyt sen ennenkin, jolloin varmasti minua jäi jutun päättyminen harmittamaan enemmän kuin miestä. Hitto vieköön. Kenties odotan että häneltä tulee viesti (jos mikään ei hänen osaltaan ole muuttunut, kyselee huomenna kuulumisia) ja vastaan siihen rehellisesti. Niin se varmaan täytyy tehdä.