Mikä sai minut aloittamaan tämän blogin?

 

Ei ole helppoa olla miespuolinen, joka oikeasti miettii ja yrittää ymmärtää sellaisia epämaskuliinisia aiheita, kuten onnellisuutta, tunteita, ihastumista ja rakkautta. Tai ihan vain sitä, jääkö minusta maailmaan muistijälkeä, jos päädyn elämään elämäni vain itselleni ja kokemaan ne tärkeimmät hetkeni yksin. Näillä ajatuksille haluaisi monesti kuulijan, joka ymmärtäisi, kommentoisi ja antaisi uutta näkökulmaa. Tai joskus vain olisi hiljaa ja kuuntelisi. Parhaat vaihtoehtoni keskustelukumppaneiksi ovat kaksi kaveria; toinen heistä jaksaa aina kaljapäissään kertoa siitä kuinka otsatukkaiset naiset ovat ottaneet päämääräkseen alistaa ja orjuuttaa miehiä, ja toinen taas on uusilla tindertreffeillä useamman kertaa viikossa ja muistaa aina kertoa, onnistiko tällä kertaa.

En haluaisi kuulostaa ylimieliseltä, mutta tuo ei oikeasti ole sellainen taso, jolle haluan pohdinnoissani vajota. Olen monesti kateellinen naispuolisille siitä, että heillä on uskottuja sydänystäviä, jotka kuuntelevat, ymmärtävät, lohduttavat ja tarvittaessa halaavat. Heidän ei tarvitse esittää aina vahvaa ja sellaista, että ”hälläväliä, ei mua liikuta”. Minua liikuttaa. Eikä se tilannetta kovin auta, jos jonkun lupaavasti alkaneen mutta surkeasti päättyneen tapailun jälkeen kaverini muistaa lohduttaa, että ”naiset ovatkin ihan perseestä”. Päädyn sitten mielummin vain itse hiljaiselle yökävelylle ja miettimään asioitani sekä sitä, miltä minusta tuntuu ja mitä minä elämästäni haluan. Olisipa vain minulla jokin kanava jonka kautta purkaa ja käsitellä näitä ajatuksiani. 

Tämä blogi saa luvan olla sellainen. Siinä sivussa tästä varmaan tulee myös jonkinlainen etsintäblogi. Hieman ehkä nimittäin inspiroiduin päädyttyäni lukemaan Mr Darcya ja paria muuta sen oikean etsimiseen keskittynyttä blogia. Ne vain kaikki olivat naisten kirjoittamia ja mieleeni heräsi toki ihmetys, että eikö kukaan mies kirjoita tällaisesta näkökulmasta? 

Se mitä tämä blogi ei tule olemaan, olisi jonkinlainen deittailupäivityksillä pyörivä blogi, jossa kertoisin yksityiskohtaisesti ihmissuhteistani tai niiden yrityksistäni. Olennaista on vain se, että haluan löytää sen oikean, minulle täydellisen ihmisen, jonka myötä minun ei enää tarvitse koskaan haikailla sen jaetun onnen perään. Niin kauan kuin tämä blogi on olemassa, voit pitää melkoisen itsestäänselvänä etten häntä ole kohdannut vaan etsin yhä.

Tulen kertomaan itsestäni, siitä millaisen ihmisen haluaisin kohdata ja miksi. Sekä tunteista ja pohdinnoistani ylipäätänsä. Osa yleisellä, osa henkilökohtaisemmalla tasolla. Tietenkin täydellisessä maailmassa tämä blogi itsessään päätyisi sen Tracy McConnellin eteen ja siitä seuraisi jotain kovin romanttista, mutta koska elämä ei ole elokuva tai juustoinen tv-sarja, on tämän blogin ensisijainen tarkoitus ihan olla minulle itselleni kanava purkaa ajatuksiani ja sitä kautta oppia ymmärtämään itseänikin paremmin. 

Toivottavasti tästä on siihen apua.

 

 

 

 

 

 

suhteet oma-elama rakkaus oma-elama
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.