Kaksi viikkoa Fidzillä
On vaikeeta löytää sanoja kertomaan miten unohtumaton meiän Fidzin matka oli. Fidzistä oli tosi hankala löytää googlettamalla tietoa ja kokemuksia, joten meillä ei ollu minkäänlaisia odotuksia koko maan suhteen. Oltiin vaan huolissaan sadekaudesta, kun säätiedotus näytti pelkkää myrskypilven kuvaa koko ajalle. Loppuen lopuks meidän kahen viikon fidzi lomailun aikana sato ehkä kaksi kertaa, ja nekin oli trooppisia kuuroja jotka kesti 30minuutista tuntiin. Muuten lämpötila pysy kokoajan vähintään 30 asteessa.
Me vietettiin ensimmäiset viisiyötä Mana nimisellä saarella, Ratukini backpackers hostellissa. Täällä saatiin olla koko aika ilman nettiä, mikä tuntu tosi hyvältä, sai olla täysin eristyksissä muusta maailmasta ja olla vaan. Saarella ei ollut oikeen muuta tekemistä kuin maata rannalla, uida, sukeltaa, meloa kajakilla tai suppailla tai lähteä päiväretkelle. Me rakastuttiin tähän saaren ihan kokonaan, ihmiset oli niiiin ihania. Me käytiin myös tekemässä pari sukellusta ja nähtiin monia haita! Ainoa miinus puoli tällä saarella oli ruoka, missä hinta ja laatu suhde ei kohdannut ollenkaan. Saarelle kannattaa viedä mukana niiin paljon vettä kuin pystyy pääsaarelta kantamaan!
Tultiin takasin Nadiin ja yövyttiin Bamboo backpackers nimisessä paikassa, mikä oli tosi halpa ja hyvä! Ensimmäisenä yönä oltiin kaikki jo menty yöpuvut päällä sänkyihin, mutta ketään ei sittenkään väsyttäny, joten vaihettiin vaatteet, otettiin skipbo-kortit mukaan ja ostettiin pullo viiniä. Sinä iltana tutustuttiin ihan mahtaviin tyyppeihin ja yhtäkkiä me oltiinkin seuraavana päivänä lähössä ihan sika mukavan porukan kanssa kattoo yhessä mudpoolseja ja sleeping giant-puutarhaa. Nousuvesi oli vienyt meiän kengät manasaarella, joten jouduttiin kävelemään ympäriinsä ilman kenkiä. Meiän porukassa oli ihmisiä ympäri maailmaa, hollannista, tsekeistä, saksasta, englannista, kanadasta, turkista, kiinasta, intiasta ja australiasta. Jos oltas sinä iltana jääty vaan sänkyyn makaamaan ja näpyttämään puhelinta, ei luultavasti oltas ikinä tutustuttu niin upeisii ihmisiin ku meillä nyt oli mahollisuus tutustua. Lyhyessä ajassa meille kerkes syntymään paljon inside jokes ja oli vaan iha mahtavaa kuulla kaikkien tarinoita ja saada näin monta uutta ystävää. Ollaan tosi tosi onnekkaita, että saatiin tutustua niin moneen uuteen ihmiseen ja kansalaisuuteen.
Meillä oli vielä aika monta päivää aikaa Nadissa, ja meidän porukka pienenty lopulta meihin ja ihanaan englantilaiseen pariskuntaan kenen kaa meillä oli ihan sika kivaa. Käytiin yhessä päiväretkellä beachcomber saarella, enkä oo luultavasti ikinä nähny niin kirkasta ja lämmintä vettä missään. Matkalla takasin pysähdyttiin myös sandbank hiekkasaarella. Fidzillä venekuljetukset saarelta toisille on kalliita, mutta kuitenkin suosittelisin viettämään Nadissa mahdollisimman vähän aikaa. Nadin rannassa merivesi ei ole turkoosia, vaan enemmänkin ruskeaa.
Fidzillä kuulee joka paikasta ”bula” huutoja ja iltaisin paikalliset juo perinteistä kava-juomaa, mikä näyttää ja maistuu kuravedeltä. Kavan vaikutuksesta kieli menettää tunnon ja jos sitä juo tarpeeksi, kaikki aistit ”rentoutuu”.
Fidzillä päästiin tekemisiin myös paikallisen poliisin kanssa, kun meiltä varastettiin uutenavuotena pankkikortti ja käteistä. Onni onnettomuudessa, että kortilla ei ollut paljoa rahaa ja fidzin poliisiasemalla toimiminen oli helppoa. Fidzillä poliisiks voi kouluttautua kuudessa kuukaudessa, mikä sai taas kyllä arvostamaan meidän poliiseja Suomessa. On todellakin ihme ettei meiltä ole varastettu mitään muuta, sillä ollaan niin huolimattomia tavaroitten suhteen.
Meidän uusivuosi fidzillä oli pankkikortti hässäkästä huolimatta tosi hauska. Meiän hostellin biitsille laitettiin iso kokko ja kun vuosi vaihtu kaikki oli rannalla sen ympärillä ja raketteja räjähteli ympäri rantaa. Oltiin se pieni prosentti maailmaa ketä alotti vuoden 2018 ensimmäisenä!
Viides päivä meidän lento lähti kohti Balia, ja Henkka jäi vielä yhdeksi yöksi Nadiin, mutta aamulla lähti kohti Suomea. Tämä ihana englantilainen pariskunta huolehti Henkasta vielä meidän lähdettyä ja saattoivat hänet taksiin.
Nyt ollaanki oltu jo viikko balilla!
– janina ja salla
