Noniin, rumpujen pärinää…… Tässä tää myday nyt ois yhestä meiän arkipäivästä. Yks vaikeimmista kysymyksistä mitä meiltä kysytään on ”millanen on teidän normipäivä?”. Ja vastaus on, että meillä ei oo mitään normipäivää, jokainen päivä on aina jollain tavalla erilainen.
Tässä nyt kuitenkin ois yks meiän torstai päivä! Ei aina muistettu kuvata joka välissä, mutta otetaan tää harjotuksena…
Suottaapi olla että kuvataan näitä vielä lisää niin näätte mitä muuta täällä tehään…
Mauna Kea on tällä saarella oleva tulivuori joka on viimeks purkautunu joskus 4000 vuotta sitten, mutta on oletettu, että se purkautuu joku päivä vielä uudestaan. Viimeviikolla me ajettiin Mauna Kean huipulle, ja näkymät pilvien päältä oli ihan mielettömät. Mauna Kea on maailman korkein vuori, jos sen korkeus mitataan merenpinnan alta asti! ( 4,205m)
Ennenkuin vuoren huipulle asti voi ajaa, pitää hengailla visitor centerillä 45minuuttia, koska pitää totutella 40% kevyempään ilmaan. Visitor centerillä on pieni kauppa, vessat, turistibusseja ja japanilaisia pukemassa toppavaatetta päälle. Visitor centeristä ei saa mennä ylöspäin mikäli ei ole neliveto autoa, sillä tie ylös on niin jyrkkä.
Mauna Kean huipulla on tosi kylmä ja tuulista, ja nyt viikon jälkeen vuoren huipulle on satanut jo lunta.Me ei oikein otettu tosissaan kun Liisa sanoi, että huipulla on oikeasti kylmä ja juostiinkin jatkuvasti takaisin autoon lämmittelemään. Paleleminen huipulla on kyllä sen arvosta, että saa ihailla yhtä maailman upeinta auringonlaskua!
Aina tälläsissä kohteissa meitä harmittaa se, että ollaan niin laiskoja ettei jakseta raahaa järkkäriä meidän mukana.
Mauna Kean huipulla on paljon isoja teleskooppeja tähtien tarkkailua varten ja se onkin syy miksi kaduilla ei ole katuvaloja, jotta tähdet näkyvät paremmin. Teleskooppeja on tällä hetkellä 13 kappaletta ympäriinsä tulivuorta.
Alkuperäiset havaijilaiset vastustavat rakentamista tälle tulivuorelle sillä paikka on heille pyhä.
Mahalo, Salla & Janina
