road trip uudessa seelannissa
Uusi-Seelanti Pohjois-saari
Auckland- Bay of Islands, Paihia -Auckland, Piha- Tauranga- Rotorua- Bay of Plenty -Auckland
Yksi uusi maa taas nähty. On vaikeeta löytää sanoja kuvaamaan miten upee paikka Uusi-Seelanti oli. Ja käsittämätöntä miten vähän kuvia otettiin loppujenlopuksi. En oikein tiiä mitä odotuksia mulla oli ennen maahan menoa, mutta mitä ne ikinä olikaan niin Uusi-Seelanti ylitti ne isosti, vaikkei päästy tällä kertaa etelä-saarelle asti.
Me päästiin tekemään 20km alpine crossing, surffattiin hiekkadyyneillä, surffattiin meressä, nähtiin kuumia altaita, asuttiin kaks yötä farmilla, paettiin aamu viideltä airbnb kämpästä nukkumaan rannalle, ajettiin eläimen päältä, syötiin maailman parasta jätskiä ja maistettiin mustikkaviiniä.
Me alotettiin meiän reissu Aucklandista Sallan siskon kanssa, kun Sallan lento saapu Uuteen-Seelantiin muutaman päivän meiän jälkeen. Aucklandi oli kaupunkina siisti ja ihan kiva, mutta sen näkemiseen ei muutamaa päivää enempää tarvinnut. Me käytiin lautalla Waiheke nimisellä saarella mistä vuokrattiin pyörät ja ajettiin saari ympäri ja juotiin matkalla lasit viiniä viinitarhassa.
Kun Salla tuli Uuteen-Seelantiin haettiin meiän vuokra-auto, mikä oli söpö pieni Honda. Vaikka ensimmäinen päivä menikin vasempaan liikenseen totutellessa, niin loppuenlopuksi Uudessa-Seelannissa ajo oli helppoa! Olin kyllä aika paniikissa kun autovuokraamon pihasta lähettiin, päästiin ekaan liikenne ympyrään ja autot pyöri väärään suuntaan ja vilkku oli väärällä puolella rattia. Noh kaikkeen tottuu. Ostettiin paikallinen prepaid liittymä, jolla saatiin kartta hyvin toimimaan joka paikassa.
Auclandista ajettiin suoraan Bay of Islandille, kaupunkiin nimeltä Paihia. Siellä meillä oli tosi söpö airbnb kämppä, lähellä rantaa ja pientä kaupunkia. Täällä me ajettiin saaren pohjoisimpaan kärkeen, käytiin surffaamassa hiekkadyyneillä ja ajettiin 90mile beachillä minne jotkun autot uppoavat hiekkaan, koska rantaa käytetään autotienä. Tämän jälkeen käytiin vielä yhellä ihanalla rannalla. Merivesi Uudessa-Seelannissa oli tosi puhdasta, mutta hiton kylmää verrattuna Havaijiin!
Piha nimisessä paikassa löydettiin anawhata beach, joka on kuuluisa ”laittomista” altaista, mitkä ovat muodostuneet kallioon. Näille luonnonmuodostamille kivialtaille kiipeäminen vaati hieman seinäkiipeilyä ja pari yksityisen pihan aidan ylittämistä, mutta näkymät on ehdottomasti sen arvoset! Tämä paikka oli UPEA.
Ihanan beachin jälkeen suunnaatiin meidän ei niin ihanaan airbnd majotukseen, jossa meitä odotti pelottava koira meidän sängyssä. Koitettiin löytää meille uutta majoitusta muttei onnistuttu niin nopealla varotuksella. Yön aikana musiikki jumputti täysiä ja meidän host tuli meiän huoneeseen kamapäissään juttelemaan, vaikka oltiin lukittu ovi. Tämän jälkeen päätimme lähteä ja loppuyö nukuttiinkin rannalla. Tää oli kokemuksena tosi ahistava ja on tosi vaikea kuvailla muille miten paljon meitä oikeesti pelotti koko tilanne. Mutta onneksi ei mitään sen pahempaa loppujen lopuksi käynyt. Pihassa päästiin myös kokeilemaan surffausta lisää mistä me kaikki kolme tykättiin!
Seuraavaksi me suunnattiin Turangiin, missä majotuttiin söpöllä farmilla, missä oli paljon nuoria töissä. Me nukuttiin isossa teltan tyylisessä hökkelissä ja meillä oli komposti vessa. Suihkuja ei ikinä lähdetty ettimään. Ihmiset oli kyllä super ystävällisiä ja saatiin käyttää yhteistä keittiötä. Täältä me tehtiin myös 20km pitkä alpine crossing. Ei oltu tehty ehkä ihan tarpeeksi taustatutkimusta, ja unohettiin ottaa kunnon takit mukaan. Kun kipuaa vuoren huipulle, lämpötila laskee ja tuuli nousee, niin niille takeille todella ois ollu tarvetta. Tää on kyllä ehdottomasti koko kiipeemisen arvonen kokemus, niin upeita maisemia ei monessa paikassa nää ja kirkkaan siniset lammet keskellä vaellusta oli niin upeat. Seuraavana ja myös sitä seuraavana päivänä tunsi kyllä jaloissa, että jossain oli kiivetty…
Rotaruassa ei haissut niin pahalta mitä luulisi kaikkien blogikirjotusten perusteella. Nähtiin Waiotapun mahtavat thermalpoolsit, jotka oli siis isoja altaita kiehuvan kuumaa vettä, keskellä metsää. Käytiin myös yökävelyllä Redwoodsissa, missä oli rakennettu kävelysiltoja puusta puuhun n. 15m korkeuteen.
Taurangassa hengailtiin rannalla ja kuljettiin söpöillä ostoskaduilla. Siellä meillä oli ihana airbnd kämppä! Meidän oli tarkotus mennä täällä myös surffaamaan, mutta oli lowtide joten se jäi tälläkertaa välistä.
Viimisenä etappina meillä oli Waikato, missä oltiin yötä ihanalla leirintä-alueella keskellä lintufarmia. Käytiin kattomassa Hot water beach mikä on siis ranta, missä maan alta tulee niin paljon lämpöä, että se lämmittää rannassa olevan veden jopa 60 asteiseksi. Täältä pysty vuokraamaan lapiot ja jokainen kaivo rantahiekkaan oman ”hot tubin”. Hot water beach on ehdottomasti kokemisen arvonen, sitä on kokemuksena tosi hankala selittää. Käveltiin myös Cathedral Cove nimiseen paikkaan, missä tuntui että ois yhtäkkiä matkustanut ihan eri maahan. Meille sattui aika pilviset viimiset päivät, mutta se oli silti tosi upee paikka.
Uusi-Seelanti oli aikamoinen reippailu loma missä kokoajan oltiin tukkaputkella menossa uuteen paikkaan, nyt pysähtyminen fidzillä missä saa hyvällä omallatunnolla löhötä kirjaimellisesti kokopäivän rannalla tuntuu niiiiin hyvältä. Meidän päivät täällä koostuu makaamisesta kirjojen lukemisesta ja syömisestä. Täällä on kirkkain ja lämpimin merivesi mitä oon ikinä nähny, tänään merivesi oli 29 astetta lämmintä! Palataan fidzi kokemuksiin ja tarkempiin uusi seelanti tarinoihin joskus toisten!
Kaikki kuvat mitä tutuille lähettää tai sosiaaliseen mediaan lisää on niin pieni osa sitä, mitä tää matkustaminen oikeesti on. Naurettavan pieni osa. Matkustaminen on sitä ku me istutaan hiljaa autossa kun kaikkia vaan väsyttää, sitä ku nauretaan ittemme kipeeks, itketään ku bensa meinaa loppua ja kiinalaiset ottaa pataan, sitä kun ei olla syöty vuorokauteen kunnollista ateriaa tai istutaan joka ilta miettimään seuraavan päivän suunnitelmaa. Matkustus on sitä kun me eksytään, löydetään perille ja eksytään uudestaan. Löydetään vesiputous mihin ei pääsekkään. Ohitetaan liftarit, podetaan huonoo omatuntoa ja otetaan seuraavat kyytiin.
Matkustaessa tapahtuu kokoajan pieniä asioita mitä ei muista tai osaa kertoa. Eikä se aina oo niin hohdokasta kun kaikki kuvat antaa ymmärtää, silti en vaihtais tästä mitään pois. Onneks lähettiin Uuteen-Seelaantiin, tai ylipäätä koko tälle reissulle.
HYVÄÄ UUTTAVUOTTA!
