Ensimmäinen viikko takana
Pyydän heti ensimmäiseksi anteeksi lukijoilta (ainakin siltä yhdeltä, ehkä jopa ainoalta jonka tiedän tätä lukevan), että en ole ollut tällä viikolla kovin aktiivinen. Viikko toi mukanaan yllätyksen; työhaastattelun isoon, tunnettuun ja erittäin arvostettuun yritykseen. Olen koko viikon hermoillut, jännittänyt ja panikoinut. Olen yrittänyt rekrytoijan ohjeesta ”opiskella” aiheeseen liittyviä asioita. Mutta ei siitä sen enempää… haastattelu oli ja meni, tänä aamuna. En osaa sanoa menikö se hyvin vai huonosti. Ehkä keskinkertaisesti. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Sen verran olen kuitenkin ollut hollilla, että dieetti ei ole tästä jännityksestä päässyt kärsimään. Ainakaan ruokavalion osalta. Liikuntaa en sen sijaan ole harrastanut toivotulla tavalla. Aamulenkkejä olen tehnyt mutta en ole päässyt salille tekemään lihaskuntoa kertaakaan. Huomenna korjataan sekin tilanne.
Saldo viikon jälkeen oli aamupuntarilla -1,4kg. Jotenkin se ei vielä tunnu kauhean kannustavalta, sellaisen määränhän saa pois melkeimpä vaan vähentämällä ruokaa pariksi päiväksi. Odotan enemmänkin sitä kahden viikon rajapyykkiä, siinä ehkä vasta nähdään onko paino jatkanut menoa alaspäin. Sen sijaan tunnen dieetin muut vaikutukset. Olen energinen, ei ole turvotuksen tunnetta ja on hyvä olo. Tuntuu siltä kuin olisin laihtunut jo enemmän. Noin kilo viikossahan on ihan realistinen painonpudottajan tavoite, vaikka sitä aina helposti alkaa ahneeksi ja odottaa ihmeitä. Siinä mielessä siis, olen tyytyväinen. Jouduin jättämään Omega3:n syömisen tältä viikolta koska en halunnut riskeerata sitä, että menisin työpaikkahaastatteluun mojova finni nenässä. Nyt voin siis palata diettiin sen täydessä mitassa. Veden juominen tuottaa edelleen minulle suurimman haasteen. 3 litraa ei vaan mene alas päivässä vaikka yritys on kova. Yritetään enempi tästä eteenpäin!
Viime sunnuntain aamuaerobinen tällaisissa maisemissa oli oikein mukavaa (Golden Gate Bridge)! Päätettiin lähteä pienelle patikkaretkelle miehen ja lapsen kera. Lapsi rinkkaan ja eikun samoamaan. Tuli siinä kavuttua myös sen verran rappusia rannalta takaisin ylös lenkkipolulle, että seuraavana aamuna oli pohkeet ihan jumissa. Olin ylpeä, että lounaalla valitsin kahvilasta pelkän kanasalaatin kirsikkatomaateilla ja ilman kastiketta. Melko kuivaahan se oli mutta tiedän, että tänä lauantaina olen menossa ystävien kanssa ulos syömään, ja liian monta repsahdusta ei voi mahtua yhteen viikkoon. Ja nyt lauantainakin aion valita listalta sen annoksen mikä lähimpänä menee dieettiin. En halunnut kuitenkaan perua jo kauan sovittua dinneriä.
Omia kokkailuja on ollut pitkin viikkoa jos jonkinmoisia. Olen ainakin oppinut käyttämään TODELLA reilusti mausteita. Joskus on hiukan hankalaa mitata omat ruoat perheen ruoista, sillä vaikka punnitsisit esim. pastan raakana (unohdin aikaisemmin varmaan mainita, että ruoat tulee punnita raakana), niin ei kuitenkaan viitsisi eri kattilassa niitä keittää kuin perheen pastat. Muutenkin on jo niin monta kattilaa liedellä ja tiskiä. Ja sittenhän ne on lopulta sekaisin ja olen päätynyt jonkusen kerran punnitsemaan siitä ruoan valmispainosta oman annokseni. Alla kuva ilta-annoksesta jossa pastaa, kasviksia ja täytetty paprika. Jauhelihan maustoin reilusti ja lisäsin siihen lusikallisen maitorahkaa kastikkeeksi. Jätin sitten iltapalalta vastaavan määrän rahkaa pois. Maitorahkasta saa muuten mahtavia kylmiä kastikkeita esim. kalalle tai dipattavaksi kasviksille.
