Luumuja!

Hassua miten sitä aina ehtii unohtaa luumut. Kunnes sitten niihin törmää marketin hevi-osastolla ja tajuaa ikävöineensä niitä jo hyvän tovin. Ja sitten ne katoavat, yhtä nopeasti kun ne on tulleetkin. Niistä tulee mieleen syksy, koulun alku, iltapäivät, kuivuneet luumun kivet joita joskus löytyi koulupöydän uumenista ja lapsuudenkoti. Ihania luumuja!