Tervehdys sunnuntaipäivään. Täällä on kotiverkkaripäivä. Ulkona sataa hiljalleen ja astianpesukone hurisee taustalla. Olohuoneesta kantautuu lastenohjelmien vaimeat äänet ja toinen vanhempi nukkuu hyvin ansaittuja päikkäreitään makuuhuoneessa. Minä päivittelen blogia kera kahvikupposen ja pöydällä minua tuijottaa vaativasti Kuumeen kulunut ja hapertunut kässäri. Kohtaus numero 12 pitäisi saada päähän ennen klo viittä. Pitäisi.

Ehkä kuitenkin vielä yksi kuppi kahvia ja hetki päätöntä nettipööpöilyä ennen pänttäystä.

Syksyn tulon huomaa muustakin kuin päivän numerosta. On hämärää ja tunnelmallista. Kaivoin eilen ensimmäistä kertaa villasukat yöksi jalkaani ja sanoin Jarnolle ottavani ne pois aikaisintaan huhtikuussa. Kutimet huutavat nimeäni entistä vaativammin. Viime talven viimeinen sukka kaipaa jo keskeneräistä pariaan. On aloitettava syksyn sukkaprojekti, jotta kaikki tarvitsevat ehtivät saada oman parinsa ennen joulua.

Välillä katse hakeutuu seuraavaan opeteltavaan. Viikonloppuna on sen vuoro. Sekin jo kovasti jännittää.

On ihanaa, että elämässä on projekteja. Oli ne sitten siivouspäiviä, leffailtoja, perhejuhlia, elämäntaparemontteja tai uusia harrastuksia. Mieli vireenä ja itseään haastaen kohti uusia elämyksiä. No, olipa korkeelentoista tähän sunnuntaifiilikseen. Mukavaa päivää kaikille!