​Jotain uutta, jotain jännää, jotain innostavaa mutta niin pelottavaa. Sata perhosta vatsassa ja päässä miljoona ideaa mistä kirjottaa…
Onko tuttu tunne? Jokainen alottaa elämässään varmasti monta uutta asiaa ja se on normaalia, mutta miks sen sit pitää nii kovin jännittää? Ensivaikutelmako on se syy? Jokainenhan varmasti pyrkii siihen että ensivaikutelma on täydellinen tilanteessa kun tilanteessa, mutta onko se väärin jos mokaa ja kaikki ei meekkään niin kun on suunnitellu…

Oon jo kauan miettinyt että aloittasin kirjottaan blogia ja nyt vihdoin ihanan ystäväni innoittama teen sen. Kiitos! Näin aluksi voisin kuitenkin kertoa hieman itsestäni sekä ajatuksia ja odotuksia mitä on tämän blogin suhteen pyörinyt mielessä. -Eli olen 22 vuotias nainen Keski-Suomesta. Tällä hetkellä olen tyytyväinen elämääni, minulle tärkeät asiat on hyvin sekä tunnen olevani onnellinen ja rakastettu! Minulla on ihana mies ja meillä on pieni koira, tämän hetkinen silmäterä ja paras kaveri. Asumme ns. lähiössä 15minuutin ajomatkan päässä perheestäni ja rakkaimmista ystävistäni. Ovesta ulos astuessa löydän myös muut minulle tärkeät asiat, kauniit lenkkipolut ja mummoni vanhan pyörän. Blogin alottaminen on ollut mulle pitkä prosessi, oon miettiny tätä kauan mutta mulla vaan ei oo ollu aikasemmin rohkeutta ryhtyä tähän. On pelottanu erilaiset ajatukset, Mitäs jos joku saa tietää? Mitä jos kukaan ei luekkaan mun juttuja? Mitäs jos kirjotan jotain väärin? Tai jos vaikka loukkaan jotain mun joskus todella suorasukasilla kommenteillani? Tai jos en osaa vaan kirjottaa? Lopulta tulin siihen päätökseen että en saa luopua mun yhdestä unelmasta joittenkin muiden mielipiteitten takia. Keräsin siis rohkeutta ja tässä mä nyt teille naputan tekstiä!