Tervetuloa arki

Tervetuloa arki – nämä kuuluisat viimeiset sanat! Kesän lomat on pidetty ja koko perhe palaa normaaliin moodiin. Aikuiset töihin ja lapset hoitoon sekä opin tielle. Minä äitinä odotan, että ne ihanat arjen rutiinit palaavat taloon ja saadaan jälleen tasapainoinen arki takaisin. Mutta mitä on tasapainoinen ja ihana arki, jota minä ja ehkä muuta muu odottaa niin toiveikkaana?  Onko sellaista olemassa?

Monesti arki on hyvin aikataulutettua. Koko ajan pitää tapahtua jotain ja jatkuvasti on huono omatunto kiireestä. Aikaa ei ole mihinkään. Puhelin piippaa ja WhatsApp laulaa. Päässä pyörii miljoona asiaa. Teen miljoonaa asiaa yhtä aikaa. Aamulla silmät avatessa pyörii iltapäivän ja huomisen asiat mielessä. Työpöydän ääressä mietin – sammutinko kahvikeittimen? Samalla huomaan, että paitahan on ihan väärinpäin.

Ensimmäisen viikon jälkeen oli pakko pysähtyä miettimään, että mitä minä oikein odotinkaan?

  • Aamuja jolloin jokainen meidän perhe herää herätyskellon soidessa hyväntuulisena ja pirteänä?
  • Aamuja jolloin aamupala syödään yhdessä keittiön pöydän ääressä – toivotamme toisillemme ”hyvät huomenet” ja annamme suukon poskelle?
  • Aamuja jolloin jokaisen reppu on pakattu jo edellisenä iltana valmiiksi. Päivän vaatteet odottavat pukijaansa tuolilla?
  • Aamuja ilman huutoa tai äänen korotusta?
  • Aamuja ilman kiirettä ja hoputusta?
  • Aamuja ilman myöhästelyjä? Ilman Wilma merkintöjä?
  • Työpäivän jälkeistä kiireettömyyttä? Aikaa juoda kuppi kahvia rauhassa? Koti-iltoja ja lautapelejä?

Lista voisi jatkua loputtomiin.

Viikko takana ja hampaita kiristää. Lomasta on jäljellä pieni muisto. Tarkoitus oli nauttia yhteisistä lomapäivistä ja kerätä voimia syksyä varten. Nyt jo kuitenkin on sellainen fiilis, että varasto on tyhjä.

Tervetuloa seuraamaan Elämää Linnunradan laidalla-  blogia. Nämä kirjoitukset kertovat kahden aikuisen ja kolmen lapsen sillisalaatin näköisestä arjesta. Meidän perheestä, jonka elämä on liian kiireistä. Perheenäidin kipeistä takahampaista.  Perheestä, missä äiti stressaa pyykkikasoista ja kotona vallitsevasta ikuisesta kaaoksesta. Kodista missä haisevat pelivehkeet eivät ole koskaan siellä missä niiden kuuluisi olla. Murrosiän kynnyksellä olevista lapsista. Perheen ilopilleri kuopuksesta ja pienistä ylimääräisistä kakkakasoista jotka usein odottavat eteisen lattialla.

 

aamu.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *