Täällä sitä nyt ollaan, Sveitsissä, aivan upeissa maisemissa ja ihanassa perheessä. Ensimmäinen viikko on takana ja en voi muuta sanoa kuin, että oon viihtynyt ainakin tähän mennessä aivan mielettömän hyvin. Tää perhe on ottanut mut vastaan paremmin kuin olisin voinut kuvitellakkaan. Nää on ollut niin huomaavaisia ja auttavaisia mua kohtaan ja oon kotiutunut tänne jo tosi hyvin näin ensimmäisen viikon jälkeen. 

Saavuin tänne viime sunnuntaina pienten vaikeuksien kautta. Lennon piti lähteä Helsingistä 12.50, mutta se olikin 40minuuttia myöhässä ja mulla oli vaihtoaikaa näin ollen Munchenissä vaan 5minuuttia. Tästä syystä alettiin sitten selvittelemään lentoyhtiön kanssa, että miten ehdin vaihtolennolle ja todettiin, että vaihdetaan mun lento seuraavaan Munchenistä Baseliin lähtevään lentoon. Näin ollen aikasemmasta 45minuutin vaihtoajasta tulikin 4 tunnin vaihtoaika. No, mutta perille pääsin kuitenkin vielä sunnuntain puolella ja perhe oli mua vastassa kukkakimpun kera 🙂

No, mutta arki alkoi jo täysillä maanantaina, kun pojat lähti aamulla kouluun, äiti töihin ja minä jäin perheen nuorimman pojan ja isän kanssa kotiin. Ekan viikon oon viettänyt pääasiassa koko ajan perheen kanssa ja tutustunut lapsiin ja vanhempiin ja heidän tapoihinsa elää ja olla. Ollaan myös ekan viikon aikana hommattu mulle kaikki tarpeelliset jutut kuten esimerkiksi rekisteröity mut tänne asuvaksi, hankittu mulle julkisen liikenteen lippu koko Baselissa ja sen lähialueilla ja hankittu mulle tietenkin Halbtax, jota suositteli edellinen aupair, joka täällä oli ollut. Halbtax siis maksoi mulle 145 sveitsin frangia eli joku 135e ja sillä saan matkustaa koko Sveitsin alueella kaikilla julkisen liikenteen välineillä 60% alennuksella. Jos haluan lähteä Sveitsin ulkopuolelle alennus taisi olla 25% tai jotain sinne päin ja kortti on voimassa 1vuoden. Toki mulla on siis ilmainen julkinen liikenne täällä Baselin alueella, mutta jos vähänkin matkustan muualle toi on tosi kannattava 🙂

Oon ollut tän ekan viikon tosi väsynyt aina iltaisin ja meinannut nukahtaa aina ilta kuuden jälkeen 😀 Siksi tää blogin kirjoittaminenkin on ollut jotenkin tosi työlästä kun päivän päätteeksi kaikki energia on nollissa. On yllättävän rankkaa, kun kuuntelet koko ajan vain saksaa ja englantia etkä ymmärrä mitä ihmiset puhuu sun ympärillä. Toki huomaan, että jo ekan viikon aikana oon alkanut oppia ymmärtämään jotain tiettyjä perus juttuja saksaksi, mutta siihen se sitten jääkin. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan 🙂

Tää ensimmäinen viikko on ollut sellainen pehmeä lasku mulle ja oon päässyt aina neljän jälkeen tekemään omia juttuja, kuten shoppailemaan ja kiertelemään Baselia, mikä on ollut tosi rentouttavaa. Mä RAKASTAN Baselia ja suosittelen kaikkia ihmisiä vierailemaan siellä, jollette ole ennen käyneet. Aivan ihana kaupunki ja ilmapiiri siellä on jotenkin tosi rento. Itse asun täällä Baselin ulkopuolella Sissachissa. Tää on tälläinen ihana pieni kylä 20min Baselin rautatieasemalta. Täällä on niin rauhallista ja ihmiset on myös tosi ystävällisiä ja kohteliaita. Musta on tosi kiva, kun kaikki ihmiset tervehtii täällä toisiaan sanoen: Grüetzi, joka siis tarkoittaa Hei. 

Samoin mun saksan koulu alkoi tällä viikolla. Ja hmmm miten sen kauniisti nyt sanois…. en ymmärrä siis yhtään mitään ja se on ollut jotain niin kamalaa istua siellä tunneilla, kun en edes ymmärrä tehtävänantoja 😀 No eiköhän tämäkin päivä päivältä helpotu ja uskoisin, että tuun nopeasti oppimaan, koska oon täällä aupairina ja kuuntelen saksaa päivittäin kotona. 

Näin loppu yhteenvetona ensimmäisestä viikosta niin tää on ollut kyllä ihan älyttömän hyvä. Perhe on ottanut mut vastaan niin hyvin ja ainakaan tähän mennessä en oo kokenut vielä ollenkaan koti-ikävää. Toki toivon, että tuun löytämään nopeesti täältä kavereita, jotta pääsen sopeutumaan tänne vielä paremmin 🙂 Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!