Heissan!

Mä en oo tehny tälle vuodelle mitään lupauksia tai saanut mitään tavoitteita ja haaveita ylös.

Mutta näin helmikuussa se ei ole vielä myöhäistä.

Oon jäänyt täysin neljän seinän sisälle, vaikka olen päättänyt jatkaa ulkoilua ja etsiä harrastuksen. Tää olisi varmaan ensimmäinen tavoite, että etsin jotain, mikä mua voisi kiinnostaa, jatkaa ulkoilua ja löytää jotain uutta elämääni.

Tää blogi on ollut mun mielessä kauan ja nyt oon saanut aloitettua, jes!

Oon sairastanut syömishäiriötä kauan ja sen takia mun ruoanlaitto on jääny kokonaan ja valmiit ruoat ja ulkona syöminen on ollut arkea. Nyt oon tehnyt muutaman kerran itse ja jopa pystynyt syömään kaiken, joten haaveilen sen lisääntyvän ja jatkuvan.

Ilmastonmuutos on myös mun mielessä paljon ja haluan oman kyvyn mukaan vaikuttamaan siihen jotenkin. Muovipussit saa jäädä kauppaan ja kestositeet on tullut jäädäkseen. Tämä on asia jossa voi ja pystyy edetä, eli jatkuu.

Olihan siinä jo jotain.

Mitä haaveita ja tavotteita sulle on 2020?

Mukavaa viikkoa!

Hei.

Aloittaminen on kaikista vaikein ja nyt olen siinä, että haluaisin kertoa mistä blogini kertoo ja mistä nimi tulee.

Oon kirjoittanut Elmälläni on ketolaulu blogia ennenkin, mutta poistin sen turhautuneena ja uudelleen kirjoittaminen on todellaa vaikeaa. Oon miettinyt uutta blogin nimeä, mutta tämä tuntuu vaan oikealle.

Haluan ketoa täällä, mun ian arjesta, sairauksista ja mietteitä elämästä.

Ja myös painoittaa, että vaikka mulla on välillä rankkaa, niin silti olen tyytyväinen elämääni.

Aina voi kääntää sivua ja aloittaa puhtaalta pöydältä ja sen teen tämän kanssa ja avulla.

Blogin nimi tulee sairauksista joiden kanssa elän ja se kuvastaa mun mielenterveyttä.

Mulla on paljon traumoja joiden takia mulla on dissosiaatioäiriö.

Vaikka elämä on välillä todella rankkaa, niin mä pääsen itse tilaan jossa kaikki on hyvin ja tasapainossa.

Tästä tää sitten alkaa.

Tervetuloa.