Luksusaikaa, yksin kehitysvammaisen tyttäreni kanssa. Pojat lähtivät mummolaan. Koska takana on järkyttävän raskas viikko, vietän tämän ajan kuuntelemalla nyyhkymusiikkia. Voinpa kerrankin itkeä rauhassa.  ”Niin kaikki ohikiitävää…” Muistan kun kuuntelin samaa nuorena kotipihassani. Nojasin koivun runkoon, tuuli leikki hiuksillani. Kuvittelin, että asiani olivat silloin vaikeita. Mikäs siinä vaikeaa oli:  olin raskaana, vaikka olin juuri aikonut erota.  […]