Tyttöystävät ja fetapiirakka, elämän suola.

Kameraan tallentui vain yksi kuva eiliseltä. Se ehkä kertoo jotain illasta ja jälleennäkemisestä tyttökavereiden kanssa. Tunnit kuluivat ruoanlaittoon, syömiseen, juomiseen, höpöttelyyn ja laittautumiseen. Sekä tietysti hillittömään nauramiseen ja pikkuiseen nyyhkimiseen – tyttöjen kanssa tulee aina puhuttua niistä elämän isoista asioista, niin hyvistä kuin huonoista.

Illan menu oli todella onnistunut. Tapaamisissamme ruoka on aina suuressa osassa, ja tällä kertaa söimme ennenkin loistavaksi todettua sipuli-paprika-fetapiirakkaa, tonnikalasalaattia, ja jälkiruoaksi leipäjuustoa lakkahillolla.

Vaikka tämä päivä on ollut tunkkaisen krapulanhuuruinen, raikasti ja piristi tyttöjen seura ja eilisilta valtavasti. Vaikka kelloja käännettiin ja juhliminen loppui aivan liian lyhyeen, oli ilta kokonaisuudessaan odotuksiakin parempi. Ja aamu ihan yhtä kiva, sillä emäntä sai nukkua pitkään ja herätä yökylävieraiden siivoamaan kotiin ja laittamaan aamiaiseen.

Mulla on aika ihania ystäviä.