Melkein liian täydellistä.

Näiden kuvien ottamisesta on vain hetki, mutta tunnelma ei voisi olla kauempana heinäkuun helteistä. Mustat housut ja valkoinen takki toimivat panssarinani kesäkuun kylmyyttä vastaan, ja viiletin noiden vaatteiden verhoamana pari viimeistä viileää viikkoa.

Lämpimiä päiviä oli takana tasan kaksi, kun huomasin lipuneeni jo täysin paahteiseen mielentilaan, suunnittelevani menojani kuin helle jatkuisi ainiaan ja paistattelevani parvekkeen ilta-auringossa kuin se olisi tavallinenkin tilanne. Kuinka helppoa onkaan sopeutua mieleiseen olotilaan, kaivaa bikinit vauhdilla esiin ja loikoilla sunnuntaisessa auringonpaisteessa kahdeksan tuntia. Ja kuinka helppoa silloin on unohtaa, ettei sää jatku samanlaisena vuoden ympäri.

Onneksi säilöin nämä kuvat, sillä nyt muistan paremmin, kuinka ihana hetki on käsillä. Täydellinen sää, täydellinen Helsinki, täydellinen työmatka shortsien lahkeet lepattaen, täydellisissä sandaaleissa astellen. Täydellinen kesälounas ja kahvihetki terassilla, täydellinen ilta-aurinko parvekkeella.

Taivas on niin kirkas, että puhelinta on mahdoton näpyttää ulkona. Ja se jos mikä on upeaa.

Pitkästä aikaa tekee myös mieli lähteä kotikaupunkiin. Se on mielestäni kaunis vain kesällä, ja kuvittelen viihtyväni siellä kerrankin vähän vuorokautta kauemmin. Päätin kuitenkin, etten tee vähäisille hellepäiville tarkkoja suunnitelmia. Päivät ovat paljon parempia, kun voi lähteä siskon kanssa kesäteatteriin parin tunnin varoitusajalla, astua Lohja-bussiin spontaanisti lauantaiaamuna ja pitää arki-illat aivan avoinna.

Housut, loaferit ja paita Seppälä takki BikBok
sormukset H&M / Cheap Monday kello MK