Typerä, typerämpi, nainen.

Yksi lempipuheenaiheistani on feminismi, kaikissa muodoissaan. En tunnu saavan tarpeekseni naisista, miehistä ja tasa-arvosta puhumisesta. Näin naistenpäivänä tuntuu sopivalta esittää kaikkien niiden vaaleanpunaisten ruusujen keskellä hieman naiseuteen kohdistuvaa kritiikkiäkin.

Koen olevani jonkinasteinen feministi, vaikka oikeastaan olen lähempänä tasa-arvoistia. Provosoidun tasapuolisesti niin naisia kuin miehiä koskevista asioista, ärsyynnyn molempien käytökseen yhtä helposti enkä ymmärrä kummankaan logiikkaa.

Tasa-arvokeskustelu saa vereni kiehumaan. Melkein aina huomaan ärtymykseni kohdistuvan kuitenkin lopulta naisiin. Sehän tekee minusta sittenkin sovinistin! Mut ainiin, mähän olen tyttö. Onks olemassa naissovinisteja?

Huomasin jälleen kerran kummastelevani naissukupuolta, kun luin helmikuun Trendiä. Heini Maksimaisen artikkeli ”6 tapaa olla vääränlainen nainen” oli loistava ja sai minut ajattelemaan.

Juttu käsitteli yhä edelleen naisia kahlitsevia tabuja. Nainen ei saa vielä 2010-luvullakaan ryypätä, harrastaa irtosuhteita, olla johtotehtävissä tai pukeutua seksikkäästi ilman, että saa osakseen arvostelua. Eikä arvostelu ole mitään supinaa selän takana vaan oikeasti aika rankkaa.

Ja muuten: Mies saa tehdä näitä kaikkia ja vielä ihan luvan kanssa. Usein kyseiset ominaisuudet ovat jopa toivottuja.

Ei nyt mennä kuitenkaan niihin miehiin, vaan pysytään naisten epäloogisuudessa. Artikkeli kirjoitettiin, jotta ”piittaisimme muiden mielipiteistä edes hitusen vähemmän ja jotta emme tuomitsisi muita hameenhelman pituudella.” No joo, askel oikeaan suuntaan.

Kun nainen käyttäytyy vääränlaisesti, hyvin usein pahimmat sanat ja tappavimmat katseet tulevat toisilta naisilta – niiltä, joiden pitäisi päinvastoin puolustaa, jotta asiat ikinä muuttuisivat.

Nyt niin sanotusti pissaamme omiin muroihimme. Emmehän me ikinä saa tehdä asioita niin kuin haluamme, jos olemme jatkuvasti kertomassa toisille, miten toimia. Eivätkä myöskään miehet muuta käsityksiään naisista, jos itse haukumme omiamme. Ja tasa-arvo polkee paikallaan..

Naisilta on myös tekopyhää olettaa, että pukeutumisestamme tulee ikinä vapaampaa tai maailmastamme vähemmän seksististä, jos katsomme paljastavasti pukeutuneita tovereitamme nenänvartta pitkin ja välittömästi halvaksi leimaten. Tosiasiahan on, että jokainen nainen – ja luultavasti mieskin – nauttii siitä, että tuntee näyttävänsä hyvältä. Miksi tämä mielletään feminismin tai tasa-arvon vastaisena toimintana?

Maksimainen osui ongelman ytimeen sanoessaan, että ulkonäkö on naisille paljon tärkeämpää, kuin haluaisimme myöntää. Kateutta toisen kauneudesta yritetään vähentää kuvittelemalla kaunis automaattisesti tyhmäksi.

Naiset, miksi?

Eiku ainiin, siks ku me ollaan naisia.