3 × MENE KESÄTEATTERIIN
Myönnän heti: En harrasta (sellaista kunnollista) kulttuuria, enkä tiedä teatterista tai näyttelemisestä sen enempää, kuin opin näytelmäkerhossa 12-vuotiaana. Harrastan massoja miellyttäviä elokuvia, kuuntelen tällä hetkellä todella innoissani biisejä nimeltä Keinutaan ja Tarkenee, ja taide menee usein yli ymmärrykseni.
Minulle hyvä kulttuuri tarkoittaa sitä, että viihdyn, saan nauraa ja unohdan koko muun maailman hetkeksi. Ne riittävät mielestäni erottamaan hyvän sarjan, elokuvan, kappaleen, näyttelyn, kirjan tai näytelmän huonosta.
Ja ne olen saanut kokea tänä kesänä kolmessa teatteriesityksessä.
Seitsemän siskoa – ja sitten me ryypättiin
Kävin katsomassa Ylioppilasteatterin Mustikkamaan kesäteatteriesityksen luokkakavereideni kanssa. Neljä kaveria katsomossa, viides ystävä lavalla.
Näytelmä oli raikas, raju, riipaiseva ja hyvin totta. Ylioppilasteatterin sivuilla kerrotaan, että Seitsemän siskoa päivittää Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykypäivään ja nuorten naisten kasvukertomukseksi. Jukola-baarin nurkissa kasvaneet tytöt muodostavat vihaisen siskojen joukon, joka pärjää tappeluissa ja oppii käyttämään naisellista valtaansa. Kuten esikuvansa, siskot eivät yrityksistään huolimatta löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Seksi, viina, suomalainen lähiö, paljaat tissit ja elämä esiteltiin omasta mielestäni mukavan uudella tavalla. Aiheet ovat tuttuja, mutta näytelmä yllätti jatkuvasti. Toiveeni täyttyivät yli odotusten: nauroin, viihdyin ja unohdin ympäröivän maailman.
Ja näytelmän jälkeen mietin sitä pitkään ja hartaasti jälleen hieman erilaisesta vinkkelistä.
Esitykset vielä 11.8., 12.8. ja 14.8., vaikka kuuleman mukaan paikkoja voi varauksen sijaan enää vain jonotella.
Pikku Prinssi – Naiviuden puolustus
Siskon kanssa nähty Naiviuden puolustus on Pauli Patisen esikoisohjaus. Tyyppi on siskon hyvä ystävä ja maailman itseeni verrattuna aika erilailla näkevä ihminen, joten lähdin mielenkiinnolla katsomaan, mitä Pauli ja tämän neljä näyttelijäystävää olivat luoneet.
Facebookista lainattua: Pikku Prinssi – Naiviuden puolustus on pienten ihmisten esitys isojen ihmisten maailmassa. Jos sanon isoille ihmisille: ”Pyrkimyksenämme on tehdä rehellinen teatteriesitys, jonka tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin ja muuttaa maailmaa”, niin he eivät voi ymmärtää tätä. Heille on sanottava ”Pyrkimyksenämme on tehdä mahdollisimman kustannustehokas teatteriesitys, maksimoida lipputuotot ja niittää mainetta ja mediahuomiota tekijöille”. Jolloin he huudahtavat: ”Ah, kuinka kaunista!”
Esityksen lähtökohtana on käytetty Pikku Prinssi -teosta, ja apurahan, nuoren innon, taidon ja ilmeisesti pienen naiviudenkin voimin kasattu näytelmä on ihana. Näyttelijät ovat loistavia ja jokainen kohtaus pieni herääminen. Naurulta ja hennolta pakahtumiselta ei voi välttyä.
Koska näytelmä taistelee kuivakkaa aikuisuutta, rahan valtaa, sääntöjä ja ihmisten välinpitämättömyyttä vastaan, se haluaa tuoda teatterin jokaisen ulottuville: esitys maksaa juuri sen verran, kuin haluat siitä pulittaa.
Naiviuden puolustus vierailee huomenna 11.8. klo 16 Mustikkamaan kesäteatterinäyttämöllä yhden ainoan kerran, mene jos vain millään kykenet! Ja vaikka ajatus ilmaisesta teatterista ja maailmasta on suloinen, heitä lahjakkaille tekijöille lantti tai pari, mielellään seteli <3.
Valheet ja viettelijät
Nuoresta tekemisestä kovaan kokemukseen. Äitimme vei minut ja siskon Suomenlinnan kesäteatteriin katsomaan Ryhmäteatterin Valheet ja Viettelijät -näytelmää.
Rakastan yli kaiken 1700–1800-luvulle sijoittuvia elokuvia, joten kesäteatteri osui ja upposi. Katsomo oli täynnä, lavastus taidokas, puvut ja tunnelma ihania ja näyttelijät aivan huippuja. Juonittelua, intohimoa, valheita ja flirttiä parin tunnin ajan, ah.
Suurimmat yllättäjät olivat kyyneliin asti naurattava Paavo Kinnunen ja superkuumana kreivinä esiintyvä Antti Virmavirta. Pitkät ja vaaleat aatelismiehen hiukset ja renttumainen naistenmiesmäisyys näköjään vetoavat, vaikka näyttelijä on oikeassa elämässä jo 56-vuotias, huh.
Suomenlinnassa vietellään vielä koko elokuun ajan.
MENE!
SEITSEMÄN SISKOA / PIKKU PRINSSI / VALHEET JA VIETTELIJÄT
Translation: I know nothing about theatre but I think that’s exactly why I can recommend these ones for the crowds.
Kuvat: Mitro Härkönen, kaverin instatili, Naiviuden puolustuksen Facebook-sivu ja kuvakaappaus Ryhmäteatterilta.