Kun ostin koko asun kirpparilta eli ajatuksia fast fashionista

Okei okei, laukku, korvikset ja sukkahousut eivät ole käytettyjä, mutta muuten blogi näyttää jatkavan ainakin tämän postauksen verran kestävän kulutuksen linjalla: Kaikki eilen päälläni olleet vaatekappaleet on ostettu kirpputorilta. Aikamoinen suoritus, josta yllätyin itsekin.

Kattilahalli, blogikirppikset ja serkku, joka on oikea Facebook-kirppisninja – mitä muuta sitä vaateaddiktoitunut ihminen tarvitsee. Viimeisimpiä trendejä mukailevia vaatteita löytyy second handina ties mistä, kunhan vain vaivautuu niiden luokse. Uuden asun kokoaminen toiselta turhana ostetuista, käyttöä vaille jääneistä vaatteista tuntuu hurjan paljon paremmalta kuin se, että olisin kiikuttanut viimeisimmät himotukset suoraan ketjuliikkeen kassan kautta kotiin.

Itselleni tämä asu on ilonaiheen lisäksi kuitenkin myös tietynlainen merkkipaalu: kun vasta päättyvän kauden trendituotteet (huom. nyöritetty pääntie ja nilkkureiden terävät kärjet) voi ostaa itselleen kaupan sijaan kirpparilta, ollaan tultu pisteeseen, jota pidemmälle käsite fast fashion ei oikeastaan enää veny. Alkaa olla sanomattakin selvää, että muoti kiertää liian nopeasti silloin, kun jo vielä käynnissä olevan sesongin vaatteista halutaan eroon seuraavan puskiessa myymälöiden rekeille. Vähempikin hengästyttää, tämä alkaa jo kuristaa.

Olen miettinyt muotia ristiriitaisin tunnelmin viimeistään siitä lähtien, kun katsoin vaateteollisuuden nurjasta puolesta kertovan (esimerkiksi Netflixistä löytyvän) The True Cost -dokkarin. Vaikka kirppiksiä hehkutankin, olen aika vahvasti sitä mieltä, että kaikenmaailman Kattilahallit, Kaivarin Kanuunat ja Kallio kierrättää -ryhmät ovat nykyään vain toinen tie totaaliseen turmelukseen ja tällaisen paatuneen länsimaalaisen tapa kiillottaa pikkuhiljaa sammuvaa sädekehäänsä.

En kuitenkaan tahdo paasata tai lisätä jatkuvasti paisuvaa maailmantuskaa enempää, vaan toivoa parempaa.

Vuosikausia kestäneitä tapoja on vaikea muuttaa, ja vaikka alkuvuonna on mielestäni näkynyt tavallista enemmän heräilyä eettisyysasioihin, en uskalla uskoa vielä tämän vuoden olevan hitaamman muodin (tai edes täyden henkilökohtaisen havahtumisen) läpimurtovuosi.

Mutta 2017 se voisi jo olla.

NYÖRIPAITA GINA TRICOT (SECOND HAND) / HAME PROMOD (SECOND HAND) / KENGÄT MANGO (SECOND HAND) / TAKKI SECOND HAND/VINTAGE / LAUKKU MANSUR GAVRIEL / KORVIKSET FOREVER 21 JA GINA TRICOT

 

Translation: If you already haven’t please watch The True Cost. It’s so awful, agonising and somehow amazing I cried a bit.