Bloggaaja(n tutisevat polvet) stylistin kengissä

DSC04922.JPG

Syy blogihiljaisuuteen: se, että töissä oli kaikkea muuta kuin hiljaista.

Minun piti kertoa menneenä tiistaina tulevasta jännittävästä viikosta, mutta sitten jännittikin jo niin paljon, että päätin jättää postauksen julkaisematta. En saanut stressiltäni nukuttua, ruoka ei maistunut ja aamukahvit jäivät paniikkikiireessä juomatta, ja näiden seurauksena iski vielä järkyttävä päänsärkykin. Ensimmäisestä jännityspäivästä selvittyäni alkoi helpottaa, ja nyt, viiden työpäivän jälkeen voin huokaista helpotuksesta ja julkaista tekstin, joka oli tarkoitus pistää ilmoille alkuviikosta:

Nyt on kuulkaa jännät paikat. Jalat tutisevat ja käsiä hikoiluttaa. Usko omiin kykyihin on välillä valtaisa, toisinaan taas horjuu hurjasti. Kuten jotkut ehkä muistavat, työskentelen Marks & Spencerin myyjänä ja Facebook-stylistina (vitsi mikä titteli, ihan ite tein), mutta nyt eteen osui semmoinen homma, että oksat pois. Minut pistettiin bloggaaja-stylistiksi M&S Helsingin 1-vuotissynttäreille, ja toteutan minimuotinäytöksiä pitkin juhlaviikkoa.

Vanhempieni reaktiot työtehtävään olivat juuri sellaiset, kuin minullakin salaisesti pääni sisällä: ”Ai mitä teet!? Eiks sun pitänyt hoitaa vain sitä Instagramia! Eihän toi liity sun alaan ollenkaan! No ohhoh sentään.” Sanokaapa muuta.

Olin aivan täpinöissäni jo pelkästä kunniasta ja luotosta päästä puuhaamaan yksin tällaista myymälälle isoa juttua ja kokeilemaan itselleni jotain aivan uutta, mutta huh, että jännittää. Kaiken stailaushomman lisäksi joudun minut päästetään vielä lavalle löpisemään vaatteista ja asukokonaisuuksista. Kun mää oon se porukan bloggaaja.

Olen kuitenkin yrittänyt tyrkätä itseäni viime vuosina yhä syvemmälle epämukavuusalueiden syövereihin, ja stylistin ja juontajan pestit kuulostivat heti mitä parhaimmalta mahdollisuudelta seistä lavalla naama punaisena ottaa uusi haaste vastaan. Työporukkamme on onneksi niin ihana, lämpöinen ja kannustava ja asiakaskunta niin mukavaa, että hyvä tästä tulee.

marksandspencerfinland.jpg

Ja hyvähän siitä tuli. Kuluneella viikolla juhlittiin siis M&S Suomen vuoden mittaista taivalta, ja yhtenä ohjelmanumerona Helsingin myymälässä olivat pienet näytökset, joihin rekrytoitiin asiakkaita malleiksi ja minut stylistiksi.

Olin ajatellut, että tottahan nyt yhdeksästä näytöksestä ja muutaman asun stailauksesta selviän helposti, ja yrittänyt suhtautua hommaan rennon viileästi, mutta synttäriviikon koittaessa ja töiden alkaessa lähinnä oksetti. Mietin muutamaan kertaan, kuuluuko epämukavuusalueelle astumiseen terveen jännityksen lisäksi pään sumeneminen ja fyysinen paha olo, vai oltaisiinko silloin jo äärirajoilla. Onnistuin kuitenkin pyyhkimään ajatuksen pois, kokoamaan (esimerkiksi nuo kuvissa näkyvät) kivat asut ja astumaan lopulta sinne lavallekin.

Kokemus oli upeiden ja reippaiden (ja vähintään yhtä paljon jännittävien) tavismallien sekä asiakkaiden positiivisen palautteen ansiosta todella hauska. Vähän ihmettelen edelleen, miten päädyin tällaiseenkin pestiin, mutta viikko vahvisti jälleen paria hyväksi havaittua neuvoa: kokeile rohkeasti uusia asioita ja muista, että vaikka jännittää, kaikesta selviää.

(Ja lisävinkki esiintymään joutuville: Yleensä kukaan yleisöstä ei tiedä, mitä sinun kuuluisi sanoa tai tehdä, joten käytännössä voit pölistä ja puuhata mitä tahansa. Toimii.)

DSC04890.JPG

Kaikki vaatteet ja asusteet Marks & Spencer

 

Translation: Sometimes in life you find yourself in the weirdest situations. This time the weird situation lasted for days at Marks & Spencer Helsinki. God I’m exhausted but God it was fun.

@marksandspencerfinland // #marksandspencerfinland // #msykkosissa

muoti paivan-tyyli oma-elama tyo
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.