Kielestä, valinnoista & someruikuttajista.

Pahoitin mieleni eräänä päivänä. Sain haukut, koska käytin tekstissäni englannin kielestä muokattua, suomeksi käännettyä sanaa. ”Palkatkaa hommaan joku, joka osaa suomen kieltä, kiitos.”

Öh, okei.

Pahoitin mieleni siksi, että
1) olin juuri aloittanut uuden työn, josta olin innoissani, enkä halunnut mokata
2) olin punninnut sanaa tarkkaan ja päätynyt käyttämään ilmausta, joka oli rennompi ja tarkoitukseen oikein sopiva
3) minähän RAKASTAN suomen kieltä
4) olen todella huono ottamaan kritiikkiä vastaan
ja tärkeimpänä 5) olen lopen kyllästynyt somessa toisia lyttääviin ihmisiin.

Pääsin kurjasta fiiliksestäni nopeasti eroon, koska pomoni on huipputyyppi ja järkeilin, että ehkä yksi kommentti ei kaada maailmaa. Minun on myös opittava ottamaan ikäviä kommentteja vastaan, jos meinaan työskennellä toimittajana. Ajatus tämän postauksen kirjoittamisesta ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan: olen uupunut nettivalittajiin ja pelkään, ettei heistä päästä enää ikinä eroon.

Kommentoija ei nimittäin tiennyt, että minä piru vie osaan suomea. Olen jopa ylpeä siitä, että olen jaksanut kuunnella äidinkielentunneilla ja hioa taitojani. Googletan kielioppisääntöjä ja oikeinkirjoitusohjeita, koska kieli on minulle kunnia-asia. Toki sorrun virheisiin, mutta tietoisesti valittu höpsöttelysana ei ole sellainen.

Ja vaikka itse ei ymmärtäisikään toisen tekemää valintaa, se ei anna oikeutta mollaamiseen.

Tämän ajatukseni ansiosta aloin pohtia omaa käyttäytymistäni. En harrasta negatiivista kommentointia netissä, mutta teen melkein samaa omassa päässäni.

Mitäköhän toikin on ajatellut? Eikö se muka tiedä? Miksei ihminen tajua?

Nyt minä tajusin: ehkä se toinen on vain valinnut niin.

Tästä havahtumisesta voimaantuneena olen yrittänyt muistaa, että minkä tahansa asian takana saattaa olla tietoinen valinta, josta minulla ei ole hajuakaan. Minulla ei tarvitsekaan olla, eikä minun tarvitse tajuta, mutta en saisi myöskään lytätä. Se on
1) väärin
2) hyödytöntä
ja tärkeimpänä 3) siitä tulee toiselle paha mieli.

Peace & love, someruikuttajat.

Farkut & kengät marks & spencer / neule zara (second hand) / laukku Mansur gavriel / takki bikbok / huivi cubus

 

*teksti
*okei
*mokata
*kritiikki
*some
*fiilis
*pomo
*tyyppi
*kommentti
*meinata
*postaus
*negatiivinen
*netti
*googlettaa

*Juuri käyttämäni sanat, joiden veikkaan tulevan jostain ihan muualta kuin suomen kielestä. (Herranjestas niitä on paljon! Merkitsin sitä paitsi vain ne varmimmat. Koska yritän välttää someruikuttajia. Huoh.)

Translation: I just wanna say I love my language & I’m proud I can speak, spell and use it among the few people in the world. And also: it would be nice if people would stop abusing one another in the social media not knowing their background. Oh, and: *These are the words I used in my text & think we’ve borrowed from other languages. Just to prove a point to y’all finnish-speakin-fellas!