Viime viikonloppu oli yhtä kirpputoreilla pyörimistä. Kävin niin perjantaina, lauantaina kuin sunnuntainakin kirppiksellä, ja jokaiselta visiitiltä tarttui jotain mukaan.

Tykkään kirpputoreista, vaikka en todellakaan ole mikään second-hand-tyyppi. En käy kirppiksellä ollakseni ekologinen tai koska huolehtisin ilmastonmuutoksesta. En pohdi liiemmin vaatetehtaiden työoloja tai halua parantaa maailmaa. Myönnän, että edellä mainitut asiat ovat mielessäni nykyisin useammin kuin ennen, mutta kirpputoreilla käyn suurimmaksi osaksi sen takia, että sieltä saa superhyviä löytöjä superhalvalla.

Niin kuin tänäkin viikonloppuna. Perjantaina löysin tuon maximekon Kaivarin Kanuunasta. Alunperin se on Gina Tricot’n mekko, veikkaisin viime kesältä, ja nyt sain sen neljällä eurolla. Tuollaista trikoista, helppoa maximekkoa olin etsinyt jo jonkin aikaa, mutten ikinä löytänyt sopivan kokoista tai hintaista yksilöä.

Toinen löytö oli hopeinen koru, jonka voi muotoilla haluamallaan tavalla. Muistan, että nuo korut olivat pari vuotta sitten suosittuja ja niitä näkyi ympäriinsä, mutta minua sen idea miellytti edelleen. Nyt, kun isot kaulakorut ovat muutenkin ajankohtaisia, tuo euron löytö käy kaulaan oikein hyvin.

Palasin Kanuunaan seuraavana päivänä kaverini kanssa. Perjantai-iltana oli ilmeisesti täytetty muutamia uusia pöytiä, sillä löysin sen, mitä olin edellisenä päivänä tullut hakemaan. Ystäväni bongasi nuo korkkarit ensin, mutta ne olivatkin minun kokoani. Lähes käyttämättömät Steve Maddenit 15 eurolla, kyllä kelpasi!

Sunnuntaina kävimme Hietsun torilla järjestetyllä blogikirppiksellä. Tyttöjä pyöri pöytien ympärillä tajuttomat määrät, ja vaatteet revittiin ikeakasseista ennen kuin ne saatiin edes kunnolla esille. No, pelin hengessä minäkin taistelin löytämästäni raivoisasti, ja pidin puoleni näiden kenkien kanssa. Huippulöytö, hintaa neljä euroa ja todella mukavat jalassa! Parasta oli se, että olin aiemmin sillä viikolla käynyt koko Helsingin ketjuliikkeiden kenkätarjonnan läpi tällainen pari mielessä, mutta löysinkin sen toisen tytön roskakasasta kymmenesosahinnalla!

On se maailman parantaminenkin ehkä sittenkin ihan jees. 

Kaikki kuvat on muuten otettu uudella rakkaallani, Olympus PEN Lite E-PL3:lla, jonka keksin haluta blogikirppiksen kunniaksi järjestetyn kampanjatarjouksen ansiosta. Kotiin päästyäni kerroin miehelle kamerasta (mä niiiin haluisin sen, mähaluunmähaluun), johon mies tokaisi, että ostetaan sitten, sullahan on synttärit tulossa. Jee!

Sit mä tilasin sen ja kävin hakemassa paketin ja revin auki ja hypistelin vaikka synttäreihin on vielä monta päivää. Ja nyt turmelin juuri luomani maailmanparantajakuvan.

Seuraavassa kerron kuitenkin ihanasta uudesta turhakkeestani lisää, kuvien kanssa.