Tero Kartastenpää kirjoitti Punakynä-blogissa miesten vaikeudesta sopeutua siihen ajatukseen, että he tekisivät ”naisten töitä”. Kartastenpää kuvasi tilannetta hyvin kirjoittaessaan seuraavasti: ”Osa kansasta tuntuu rakastavan jäykkiä sukupuolijakoja. Vanhoillisen ihmisen päiväunessa miehet tekevät miesten töitä ja naiset tekevät naisten töitä. Oikeastihan se menee helposti näin: miehet tekevät miesten töitä ja naiset tekevät naisten ja miesten töitä. Tekisi mieli itkeä, mutta eihän se olisi penikselliselle sopivaa.”

Olen pohdiskellut viime aikoina sukupuolijuttuja monesta näkökulmasta aika paljonkin. Kirjoitin keväällä aiheesta Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden verkkolehti Tuimassa, ja ajattelin jakaa tekstini nyt myös teidän kanssanne, sillä asia on todella tärkeä ja sitä pitäisi viedä mielestäni eteenpäin vauhdilla. Tutustuin Naisasialiitto Unionin tasa-arvo-hankkeeseen ja tein jutun sukupuolen huomioimisesta jo päiväkotiajoista lähtien – tai oikeastaan sen huomiotta jättämisestä.

POJAT ON POIKIA JA TYTÖT PRINSESSOJA

Stereotyyppistä kahtiajakoa tyttöjen ja poikien välillä ylläpidetään yhteiskunnassamme edelleen monin eri tavoin. Ongelmaan halutaan puuttua nyt päiväkodista alkaen.

Naisasialiitto Unionin koulutustyöryhmä havahtui tasa-arvokasvatuksen puutteisiin ja käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta.

Hanke tarjoaa tasa-arvotyön täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen, kuten päiväkodin ja esikoulun henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien tulisi tiedostaa vuosien aikana kulttuurista omaksuneet ajattelutapansa ja kiinnittää huomiota esimerkiksi puhetapaan ja kehonkieleen.

– Päiväkodin toimintaa videoitiin hankkeen aikana, ja videoinnin myötä päiväkotien kasvattajat tarkastelevat toimintaansa nyt eri “silmälasein” kuin ennen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Milla Paumo Naisasialiitto Unionista.

Päiväkodeissa opetetaan arvostamaan moninaisuutta

Sukupuolisensitiivisyys sekoitetaan usein sukupuolineutraaliuteen. Käsitteillä on kuitenkin eri merkitykset. Lapsen sukupuoli-identiteetin ohjailemisen tai niin sanotun tasapäistämisen sijaan on tarkoitus kiinnittää huomio aikuisten asenteisiin ja toimintatapoihin.

Hankkeessa esimerkiksi huomattiin, että ohjaajan apulaisen valinnassa sukupuoliroolit tulivat esiin, kun tehtävään valittiin useammin tyttö kuin poika. Hankkeeseen liittyvässä tehtävässä päiväkodin satukirjat käytiin myös läpi, jolloin huomattiin suurimman osan sankareista ja päähenkilöistä olevan poikia, ja tytöt saivat tyytyä prinsessan rooliin.

Tasa-arvoasioihin panostava päiväkoti opettaa lapsia arvostamaan moninaisuutta ja kannustaa sukupuolten välisiin ystävyyssuhteisiin. Lasten jakaminen ryhmiin biologisen sukupuolen perusteella voi vahvistaa käsitystä sukupuolista kilpailevina ryhminä. Aikuiset tuottavat vakiintuneilla oletuksillaan turhia jännitteitä sukupuolten välille.

– Päiväkotien henkilöstö on kokenut videoinnin kautta ahaa-elämyksiä. Työntekijät kertovat huomaavansa nykyään heti, jos sijainen tai vanhempi puhuu lapselle sukupuolistavalla tavalla. He havaitsevat paremmin tilanteet, joissa voivat toimia joko rajoittavalla tai rakentavalla tavalla, Paumo sanoo.

– Mutta myös vanhemmat ovat alkaneet tiedostaa asenteitaan. Aihe kiinnostaa, ja vanhempainilloissa on saatu kriittisiäkin keskusteluja aikaan, kun vanhemmat haastavat toisiaan.

Eroon rajoittavista sukupuolikäsityksistä

Sukupuolisensitiivinen kasvatus huomioi sukupuoleen liittyvät vakiintuneet käsitykset ja stereotypiat. Sukupuolia koskevat perinteiset odotukset rajoittavat nykyisellään niin lasten kuin aikuistenkin elämää, joten näistä odotuksista pyritään eroon. Ideana on kohdata lapsi omana itsenään, ei automaattisesti sukupuolensa edustajana.

Suomessa on toteutettu aiemminkin varhaiskasvatuksen tasa-arvohankkeita, mutta ne ovat jääneet paikalliselle tasolle.

Viime vuosina aihe on nostettu uudelleen esiin. Sosiaali- ja terveysalan järjestö Folkhälsan järjesti tasa-arvohankkeen vuonna 2007, ja muutamaa vuotta myöhemmin Naisasialiitto Unioni teki kahdeksan kuukauden pilottihankkeen tasa-arvokasvatuksesta päiväkodeissa. Pilottia jatkettiin Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hankkeella.

Hanke alkoi viime vuoden elokuussa ja kestää vuoden 2014 toukokuuhun asti. Käytännön työn lisäksi hankkeella halutaan vaikuttaa Suomen varhaiskasvatusta ohjaaviin määräyksiin ja ohjeisiin. Ruotsissa ohjeistus sukupuolistereotypioiden purkamisesta kirjattiin yleiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan jo vuonna 1998.

Tulevaisuuden tekijät

Professori Liisa Tainio Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta on huolissaan aikuisten lapsille siirtämistä sukupuolirooleista. Lastentarhan- ja luokanopettajan koulutukseen ei sisälly varsinaisia sukupuolista tasa-arvoa käsitteleviä kursseja. Aihetta pohditaan kursseilla, mutta painotus riippuu opettajasta.

Opintoihin kuuluu nykyään kursseja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja erilaisuuksien kohtaamisesta, joissa käydään keskustelua myös sukupuoliasioista. Opiskelijoiden kanssa pohditaan, miten ennakkokäsitykset tyttöjen ja poikien osaamisesta ja kyvyistä vaikuttavat opetukseen ja arviointiin.

– Asiaan on aiemmin panostettu liian vähän suhteessa aiheen tärkeyteen. Jos sukupuoliarvoja ja -yleistyksiä ei ole ajatellut opiskeluaikana, saattaa niitä huomaamattaan viedä eteenpäin, Tainio sanoo.

– Mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä tärkeämmältä se etenkin varhaiskasvatuksessa tuntuu. Lasta pitäisi kannustaa ajattelemaan itse millainen ihminen juuri minä olen, eikä luoda tiukkaa kuvaa siitä millainen tytön tai pojan tulisi olla.