Ystäväni, joka kuului viime viikonlopun ruissiseurueeseeni, kysyi sunnuntaisena kesäyönä hämärää hiekkatietä tallustaessamme, mikä biisi jäi koko festareilta parhaiten mieleen. Siis sellainen, joka sai tanssimaan ihan hulluna ja unohtamaan kaiken muun. Sellainen, jonka jälkeen oli superonnellinen olo.

Doupein, totesimme yksimielisinä.

Festareilla kyllä esiintyivät esimerkiksi kovasti odottamamme Jack Ü ja Major Lazer, joiden olisi pitänyt lunastaa Ruisrockin bile-esiintyjien kruunu helposti, mutta keikat jättivät kylmiksi (ei, ei johtunut säästä). Sen sijaan Pete Parkkonen saapui nopeissa laseissaan, lurautti kesken JVG:n keikan uutuusbiisinsä (joka on soinut tämän tytön luureissa taukoamatta ilmestymisestään asti) ja vei ruissipotin.

Hyvällä kakkossijalla olivat ne JVG:n pojat, Antti Tuisku ja (ohmy) Teflon Brothers. Uskomatonta.

Toki monet ulkomaisetkin esiintyjät olivat ihania, mutta tänä vuonna suomimiehet vain lämmittivät enemmän (juu Robsu ja Roope, tekin tietty). Kun kaiken tämän lisäksi tajusin, että harmittelin vaikka kuinka pitkään Stigin keikan ja uuden lempparijulkaisun Oon tulossa kotiin väliin jäämistä, ja että luukutan vuoronperään Reino Nordinin Kato mua silmiin ja Otan sut haltuun -biisejä, ei suomimiesrakkautta voi enää kyseenalaistaa.

En tiedä, johtuuko yhtäkkinen fanittamiseni yleisestä festarifiiliksestä, johon suomalainen junttius sopii kuin omppulikööri salakuljetettuun limupulloon, mutta jokin suomalaismuusikoiden suloisuudessa ja rehellisyydessä nyt vain läikähdyttää. Joten sen sijaan, että yrittäisin peitellä tätä musafiilistelyäni, ajattelin pistää Ririt ja Beyoncet hetkeksi syrjään ja näiden tyyppien parhaat biisit putkeen soimaan.

JACKET TOPSHOP (SECOND HAND) / SHIRT BIK BOK / CULOTTES KAPPAHL / SANDALS DINSKO / BUCKET BAG MANSUR GAVRIEL

Translation: Sometimes Finnish men are the best thing in the world.