Jokainen on varmasti kuullut sääntöjä siitä, kuinka vaatekaapin saa selkeäksi ja toimivaksi ja asukriisit selätettyä. Hanki vain tarpeeseen. Osta vain vaatteita, joiden ihanuutta ei tarvitse miettiä kahta kertaa, ja jotka sopivat hakemaasi tyyliin. Mieti aina ennen ostopäätöstä, sopiiko uusi vaate yhteen vähintään kolmen jo olemassa olevan vaatekappaleesi kanssa. Älä osta hinnan vaan itse vaatteen perusteella.

Juu, tiedetään.

Olen onnistunut pitämään hankintani viime vuosina melko hyvin näiden neuvojen mukaisina. Tiedän, että lempivärini ovat musta, valkoinen, harmaa ja beige, joten paljon muuta ei kannata ostella, ja että esimerkiksi printtejä ei tule käytettyä yhtä usein kuin yksivärisiä vaatekappaleita, joten räikeitä kuvioitakaan ei kannata hamstrata. Näillä havainnoilla pääsee jo pitkälle toimivan vaatekaapin kasaamisessa, mutta silti ahdistaa. Miksi ihmeessä vaatekaappini näyttää aina vain siltä, että olen shoppaillut noin kahden skumppapullon vaikutuksen alaisena ilman minkäänlaista harkintakykyä?

Vaikka olen mielestäni ostanut jo pitkään vain fiksuja trendituotteita ja vaatekaapin kulmakiviä (tämä käsite alkaa muuten vähitellen kuulostaa hemmetinmoiselta kirosanalta), joista olen ollut innoissani ja valinnoistani täysin varma, ei vaate tunnu säilyttävän paikkaa sydämessäni (saati kaapissani) vuotta paria kauempaa. Ja koska olen parin viime vuoden aikana vähentänyt shoppailua ja panostanut ennemmin laatuun kuin määrään, alkaa tilanne henkareilla ja hyllyillä näyttää siltä, että käytössä olevia vaatteita on murto-osa kokonaisuudesta.

Piru vie.

Luovuttaa en aio, mutta aloin pohtia, voinko muotia, trendejä, pukeutumista ja uusia tuulia rakastavana tyyppinä kuitenkaan saavuttaa tilannetta, jossa kaikki vaatteeni olisivat vuosia niitä rakkaimpia. Vaikka kohtaaminen kuinka olisi rakkautta ensisilmäyksellä, kasvan, muutun, ja niin muuttuvat tyylini ja mieltymyksenikin. Ja kun oikein ajattelee, a) se on ihmiselle aika luontaista b) sitä ei siksi kannata liikaa tuskailla. Kuten muissakin suhteissa, joskus se rakkauden kohde vain jää liian pieneksi, venyy muodottomaksi, on auttamattoman pihalla maailman menosta, pettää tärkeänä hetkenä, muuttuu yksinkertaisesti tylsäksi tai ei vain enää sovi senhetkiseen elämäntilanteeseen.

Ja koska muissakaan suhteissa, vaatteenkaan kanssa en ajatellut jäädä kärvistelemään tai odottelemaan, että se alkaisi ehkä kuitenkin sitten joskus miellyttää. Aina rakkautta ensisilmäykselläkään ei riitä hamaan loppuun, ja silloin pistetään hösseliksi:

vaatekaappi kiertoon.

Takki Marks & Spencer / aurinkolasit Zara / housut ja ballerinat H&M / neule second hand / laukku Mansur Gavriel

Translation: I’m so booooored with my closet and most of the used-to-be-lovely clothes. Gonna keep just the dearest ones (like these ones in the pictures) and start all over. (And btw: we’re really really fine with my bf, it’s all about ’em clothes!)