Sain hetki sitten jännittävän yhteydenoton, jossa tiedusteltiin, haluaisinko maistaa uusia, markkinoille vasta lanseerattavia tuotteita. Ilmainen ruoka saa pääni hälytyskellot aina hyvällä tavalla soimaan, joten annoin osoitteeni innoissani ja jäin odottamaan pakettia.

Osasin odottaa jotakin fitnesskelpoista, koska tyypit tuotteiden takana ovat NHL-pelaaja Jori Lehterä ja tämän kihlattu Lotta Jänne. Tiedä sitten, mistä ihmeestä markkinointitiimi keksi juuri minulle tuotteet lähettää, mutta niin vain postiluukusta kopsahti kasa proteiinipatukoita. Epäilen edelleen vahvasti, että nyt meni timmimimmit ja tyylilyylit sekaisin, koska elelen tällä hetkellä erittäin tiiviisti mukavuusalueellani (sohvalla) enkä todellakaan Puls Nutritionin kohderyhmässä (salilla).

En kuitenkaan valita, sillä patukat lupasivat esimerkiksi ”rohkeutta ja uskallusta, leikkisyyttä ja pirullista periksiantamattomuutta sekä tasapainoa kiireiseen arkeen”. Ja toisaalta, eipähän tarvitse hetkeen ostaa suklaata. Kuulosti just eikä melkein siltä, mitä tarvitsen.

Olen nimittäin loppukevään viimeisten koulutehtävien, tenttien ja lisääntyvien töiden takia jatkuvasti menossa. Kalenteri ei tyhjää päivää näe, eikä monen työpaikan, koulun ja kodin välillä suhatessa ehdi aina miettiä ruokailua. Päiväni ovat todella olleet yhtä sykkimistä, joten patukat tulivat parempaan saumaan kuin uskoinkaan. Esimerkiksi perjantaina nappasin kaksi mukaan laukkuun, koska tiesin, että aamiaisen ja iltapalan välillä on 12 tuntia, joiden aikana en ehdi lounaalle.

(Nyt näen Pulsin väen hakkaamassa päitään seinään ja tuskailemassa että EI EI EI ei näitä noin käytetä, mutta minkäs teet, itsepähän antoivat protskunsa huonojen elämäntapojen valtaamiin käsiin.)

En väitä, ettenkö olisi ollut nälkäinen, kun pääsin kotiin, mutta ihmeen hyvin kaksi Energy-sarjan patukkaa pitivät tolpillaan. Ja hemmetti mikä maku! Kyseinen patukka ei näy kuvissa (kääre oli ällökäs violetti-vihreä, ymmärrättehän), mutta jos ostatte yhden, ostakaa tämä: Energy Vanilla. Valkosuklaatakuorrutusta, kookoshiutaleita, muroja ja rusinoita! Taivaallista. Tämän kohdalla ei oikeasti edes valehdella, kun sanotaan, että se korvaa jälkiruoan.

Tosin patukassa näkyi olevan sokeriakin melkoisen roimasti, joten sillä saattoi olla vaikutusta asiaan.

Kuvissa näkyvä Protein-sarjakin oli hyvä. Sen kaikista patukoista maistoi, ettei niissä käytetä keinotekoisia makeutusaineita. Monet proteiinivalmisteet, joita itsekin joskus vanhoina hyvinä aikoina käytin, ovat suoraan sanoen kuvottavia. Puls saa amatöörin antaman leiman markkinoiden parhaan makuisena proteiinipatukkana. Hyvä Puls! Hyvä Suomi!

Sokereista suuri osa tulee kuuleman mukaan marjoista, kookoksesta ja rusinoista – nythän pitää muistaa, että hedelmäsokeri on ilmeisen eri asia kuin lisätty sellainen. Itselleni asialla ei kylläkään ole kummemmin väliä, sillä en harrasta sokereiden kyttäämistä missään tilanteessa. En myöskään tiedä asiasta sen enempää kuin minulle on kerran kerrottu: jätä kaupan hyllylle kaikki, missä on sokeria enemmän kuin 15/100 grammaa.

Tämän ohjeen perusteella Pulsit (18–31g) jäisivät ostamatta, mutta niin jäisi aika moni muukin makea juttu. Treeni- tai ruokavaliovinkkejä en ala jaella, mutta jälkkärivinkkejä sitäkin vankemmalla kokemuksella: Tartu seuraavalla kerralla patukkaostoksilla sen (ihanan ja uskollisen) fazerinsinisen sijaan Pulsiin. Saatat yllättyä, etkä ainakaan joudu kärsimään postpatukkaisesta stressireaktiosta. Jostain syystä näiden patukoiden popsiminen ei vaan yhtään tunnu suklaan syömiseltä, vaikka siltä maistuvatkin.

Translation: I’ve been living on these Show the Puls protein bars the previous week. Still very much alive & even enjoying the taste. You just can’t go wrong with white chocolate, raisins & coconut (and the feeling that you’re being soooo fit).