Edellisissä asunnoissamme on aina ollut valmiina iso peili. Kokovartaloheijastuksesta ei siis ole ollut pulaa. Nyt, Hoasille muutettuamme, peilailimme pari viikkoa edellisiltä asukkailta jääneistä, seinään liimatuista viidestä päällekkäisestä peilinpalasesta, kunnes sain tarpeekseni ja päätin hakea kunnollisen peilin Ikeasta.

Tavarataloon oli asiaa muutenkin, joten halpispeili tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Olen ilmeisesti nykyään myös niin Ikea-ehdollistunut, etteivät muut mahdollisuudet edes käyneet mielessä. Raavas kantoapuni (mies) pisti keskiviikkoiselle Ikea-reissulle kuitenkin hanakasti vastaan, koska.. no, mies. Ja hyvä niin. Hetken päästä koin nimittäin sisäisen valaistumisen ja näpyttelin osoitekenttään tori.fi.

Heti ensimmäisenä peilikategoriassa komeili KARE Designin 80×200 kokoinen valkokehyksinen peili. Sähköpostia ilmoittajalle, bussimatka Punavuoreen ja peili ”kainalossa” kymppiratikalla kotiin. Selvisin yhdeksän euroa halvemmalla, sain paljon paremman mielen käytetyn tavaran kuin ikeakaman hankkimisesta, eikä miehen tarvinnut lähteä Ikeaan. Massiivipuisen peilin raahaaminen pitkin Punavuorta ja Rusaa saattoi näyttää epätoivoiselta, mutta oli oikeasti ihan hyvä iltalenkki. Win-win-win-win.

peili kare design / lipasto isomummun vanha / lähes kaikki muu ikea