Pyöreitä vuosia.
Syynä blogihiljaisuuteeni ovat kesäloman jälkeen jälleen alkaneet työt, melkoisen kuumeinen asunnon etsiminen sekä viikonlopun juhlat. So sorry.
Asuntoa etsimme epäilemiemme sisäilmaongelmien takia, joista johtuen olemme miehen kanssa molemmat sairastelleet tavallista enemmän ja heränneet yöunilta usein pää- tai kurkkukipuisina. Niin ihana kuin pieni asuntomme onkin, en halua ottaa riskiä minkäänlaisesta homesairastumisesta. Mistään mikrobeista ei ole sen enempää todisteita kuin sherlockmaisen päättelykykyni muodostamat mahdollisuudet ja äitini vouhotus asiasta – hän kun on käynyt läpi vakavan korvatulehduksen ja -leikkauksen työpaikkansa sisäilmaongelmien takia.
Ei siitä kuitenkaan sen enempää, kerron mieluummin niistä kivoista jutuista, jotka ovat vieneet aikaani. Perjantaina juhlin kaverin läksiäisiä Lauttasaaressa. T lähtee Turkuun opiskelemaan, ja halusi järjestää viimeiset juhlat ihanassa asunnossaan (joka on itseasiassa kohta myös siskoni ja hänen poikaystävänsä tulevan avomiehensä vuokrakämppä!). Istuskelimme ensin Kasinonrannassa, ja auringon laskiessa jatkoimme iltaa T:n asunnolla.
Tämä vanha pariskunta lähti kuitenkin aikaisin kotiin, sillä seuraavana aamuna oli aikainen lähtö Lohjalle.
Saavuin tyhjään lapsuudenkotiin. Sisko oli vielä töissä, ja vanhemmat olivat lähteneet karkuun illan juhlia ja viettämään samalla hääpäiväänsä. Kiersin ympäri taloa, nautin auringosta, söin marjoja suoraan puskasta ja kuuntelin hiljaisuutta.
Eikä tuo nyt ollut mitään romanttista maalaishöpinää, vaan ihan oikeasti oli niin kummallisen läpitunkevan hiljaista, että pysähdyin sitä tosissani kuuntelemaan. En muista milloin viimeksi ulkona olisi kuulostanut siltä. Tai siis milloin ulkona ei olisi kuulostanut miltään.
Lauantaina juhlittiin siis siskoni synttäreitä. V 20v. Sisko oli järjestänyt ihanat juhlat, ja porukka näytti viihtyvän mainiosti. Ruoka ja juoma oli hyvää ja riitti koko illan, ilma oli aivan upea, eikä teinivuosien kotibiletunnelmasta ollut enää tietoakaan. Ei sillä, ettei silloinkin hauskaa olisi ollut, mutta oli ihan kiva, ettei kukaan oksentanut tai varastanut vanhempiemme viinoja.
Isosiskosta on itseasiassa tullut nähtävästi jo niin vanha, että viinin avustamana väsähdin jo ennen baariin lähtöä, ja jäin tyytyväisenä sohvalle nukkumaan. Ei, en sammunut, vaikka tuo siltä nyt kuulostikin!
Onnea sisko ja kiitos kivoista juhlista!
